ympäristö

Kissamme on tänä kesänä ajellut taksilla. Niinä muutamina viikonloppuina, kun kotihoito ei ole pelannut, katti on päässyt pirssikyydillä varakotiin.

Taustalla on noin vuosi sitten tekemämme päätös luopua kissan bussikuljetuksista, kun totesimme, että kahden työssäkäyvän nuoren mediatyöntekijön kissalla on varaa luksukseen. Taksirahat säästämme mennen tullen sillä, että emme hanki autoa.

Autoliiton laskelmien (pdf) mukaan kahdeksan tonnia käytettynä maksaneella autolla ajelu maksaisi pääoma- ja käyttökuluineen meidän käytöllämme noin 4600 euroa vuodessa. Se on ihan pirun paljon rahaa. Olin yllättynyt siitä, miten paljon niin moni on valmis maksamaan siitä luksuksesta, että saa istua ruuhkassa yksin.

Autoilukulujen hinnalla matkustaa Helsingissä maalla, merellä ja näiden molempien alla HKL:n matkakortilla 113 kuukautta, eli yhden autottoman vuoden aikana säästää kahdelle julkisen liikenteen liput yli neljäksi ja puoleksi vuodeksi – ja nyt puhutaan täyshintaisista, ei opiskelijalipuista.

Autottomalla kaupunkilaisella rahaa jää sekä taksilla ajelemiseen että asunnon hankkimiseen parempien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Ja kun huonekalukaupasta haluaa kotiin jotain vähän suurempaa, kuljetuksesta maksaa tuon autoilulaskelman nähtyään ilomielin. Kuljetus tulee halvemmaksi, ja joku muu vieläpä tekee likaisen työn puolestasi.

Takseilu on muutekin aiheetta aliarvostettu ja ylihinnoiteltuna pidetty liikkumisen muoto. Jos taksakuskin palvelusten vuokraamista vertaa oman auton pitämiseen, satunnainen taksilla kulkeminen on paitsi sikahalpaa ja -helppoa, myös ympäristö- ja kaupunkisuunnitteluystävällistä. Auton rakentamiseen käytetyt luonnonvarat ovat tehokkaassa käytössä – niitä ei juuri parkkipaikoilla makuuteta. Pysäköintitilan tarvekin vähenee, minkä ansiosta voidaan kaupunkia rakentaa tiiviimmin ja nätimmin.

Perusmatkat kannattaa tietenkin Helsingissä tehdä polkupyörällä tai bussilla, se on pirssin käyttöä tuntuvasti halvempaa ja ekologisempaa. Kissa saa meidän perheessämme kuitenkin myös vastaisuudessa kulkea taksilla aina, kun se haluaa.

Briteissä viime kuukausien mittaan melkoiseksi muotivillitykseksi nousseet Make poverty history -nauhat tekevät tuloaan Suomeen. Yleisurheilun MM-kisoista suunnitellaan aatemarkkinoinnin megatapahtumaa.

Nauhaliikkeen idea on osoittaa tukea vaatimuksille YK:n vuosituhattavoitteisiin kuuluvalle vaateelle puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä. Mielipiteenilmaisu tapahtuu käyttämällä valkoista rannenauhaa, jossa on pienellä präntillä ”Make Poverty History” -teksti.

Osaava on voinut kysellä nauhoja YK-liitosta. Liiton kampanjabussi on kiertänyt festareita jakamassa tietoa ja nauhoja muun muassa Tangomarkkinoilla ja Eukonkannon MM-kisoissa.

Nyt YK-liitto, joka on mukana MM-kisojen lukuisien kumppanuuksien joukossa, aikoo jakaa nauhat kaikkiin kisoihin osallistuville. Mikäli kisojen ympäristöohjelmaa käsitelleen tiedotustilaisuuden sivurönsyn kuulin oikein, nauhan saisivat kilpailijoiden lisäksi vapaaehtoistyöntekijät ja tuhannet tapahtumaan rekrytoidut median edustajat.

Nappasin muuten itselleni nauhan tiedotustilaisuuden päätteeksi. Nyt on hyvä olla hetken aikaa trendin nousevalla aallonharjalla. Loppusyksystä nauhoja on jo utsjoen teineilläkin, ja silloin pitää trendikkään maailmanparantajan olla siirtynyt jo seuraavan hankkeen pariin.

Olen ollut viherpiiperöksi melko skeptinen luomuruoan autuaaksi tekeväksi väitetyn voiman suhteen. Intuitiivisesti ajatus puhtaasta ja luontoa kunnioittaen viljellystä appeesta on tuntunut kyllä vetoavalta, mutta järki on ollut vastaan. Tutkimustulosten mukaan kun on näyttänyt siltä, ettei luomusta ole maailman tai ihmiskunnan pelastajaksi. Olen kannattanut hiljaa mielessäni jonkinlaista puolitehomaataloutta, jossa vastuullisesti käytetään maataloustieteen saavutuksia hyväksi. Kunhan homma ei vain mene sellaiseksi herooiseksi maanvaltausreposteluksi, jonka seurauksena köyhdytetään maa, rikastutetaan vesistöt ja kasvatetaan kolmipäisiä hormonisonneja.

Hesarin tiedesivuilla oli tänään juttu, jonka mukaan luomussa sittenkin saattaisi olla sitä jotain. Englantilais-tanskalaisessa tutkimuksessa luomua syöneet rotat olivat terveempiä kuin verrokkiryhmien lajikumppaninsa, vaikka kaikki saivat periaatteessa yhtä paljon ravinteita. Selitystä ei löytynyt edes torjunta-aineiden jämistä.

Pitääkö tässä nyt ruveta vaihtamaan mielipidettään?

Technorati Tags: luomu