wordpress

Päivitin selaimeni Firefoxin kakkosversioon ja satuin huomaamaan Performance-nimisen blogieditorin, joka itse asiassa on Firefoxin lisäosa. Softassa on hauskoja ominaisuuksia - se osaa esimerkiksi ladata kuvia Flickriin ja liittää ne osaksi postauksia.

Kaikkia Wordpressin hienouksia Performance ei osaa käyttää. Etenkin, kun on tullut asenneltua noita lisäosia blogisoftaansakin, näiden yhteensopivuusjuttujen kanssa tulee eteen kaikenlaisia säätöjä. Tähänkin testimerkintään pitää käydä räpsimässä avainsanat jälkikäteen, koska tietenkään hommat eivät mene yhteen tägilisäosa UTW:n kanssa.

Kaiken päälle on vielä todettava, että Performancen tyyli heittää Flickr-kuvat sivulle ilman linkkiä Flickriin on palvelun käyttöehtojen vastaista.

Kevyt, ihan kelvollinen työkalu varmaan monelle, mutta minä taidan kyllä pitäytyä luottoeditorissani Ectossa. Jos editori nyt ylipäätän on tarpeen - kyllähän tekstit voi kirjoittaa ihan vaan tekstieditorilla ja heittää siitä blogiin, jos joskus kirjoitusvimman iskiessä ei ole verkkoa saatavilla.

Edit: Flickriin ei näköjään kannata laittaa kovin isoja kuvia, koska Performance laittaa ne täysikokoisina blogiin. Ihan vinkkinä vaan.

Olin ajatellut mennä sunnuntai-iltapäivänä Tampereen-tuttujen kanssa Töölöläiskahvilaan. En mennyt. Päivitin blogiani, joka levähti täysin. Eikä minulla tietenkään ollut varmuuskopiota kuin tietokannasta, joten kaikki piti rakentaa alusta.

Mikä kun kuvittelin, ettei Wordpressin päivittämisessä voi sähliä. Mutta niin vaan puusilmä painaa Transmitissa nappia “korvaa kansio” kun pitäisi painaa sitä viereistä, joka ei tuhoa vanhoja tiedostoja. Siinä meni vanha Pohdiskelevan ulkoasu sekä vaivalla keräillyt julkaisujärjestelmän laajennukset.

Olen kohtuullisen tyytyväinen kuudessa tunnissa kasaan raapimaani lopputulokseen. Olin jonkin aikaa ajatellut tehdä jotain samantapaisen pelkistettyä kuin Aleksilla, ja nyt löysin pakon edessä ulkoasun pohjaksi yksipalstaisen, nätin ja helppolukuisen Simplr-teeman. Otsikon temppeliapinan olin kuvannut Kathmandussa.

Suurempi homma oli etsiä eri puolilta verkkoa kaikki käyttämäni lisäosat. Piti löytää kirjoittamista helpottavat työkalut, folksonomiapaliikat, merkintöjen ristiinlinkitysmoottorit sun muut. Yllättävän paljon kaikkea kummallista oli tullut tungettua konepellin alle, pitänee tehdä jossain vaiheessa kunnon lista tuunaustoimenpiteistä kaikille kahdelle asiasta kiinnostuneelle.

Ja sitten, kun yritän julkaista tätä, palveluntarjoajan serveri kaatuu. Kiesus.

Helvetti, mitä tämäkin minusta kertoo: en laita kylmästi lappua epäkuntoon menevän virtuaalikotini ovelle ja lähde reaalikavereiden kanssa iltapäiväbisselle, vaan ilmoitan tulevani myöhemmin ja askartelen vapaapäivän php:n ja css:n kanssa?

Mutta kertokaahan, mitä nyt tykkäätte uudesta apinailmeestä. Toimiiko, yskiikö, mitähäh?

Käänsin omiin tarpeisiini Michael Heilemanin ja Dunstan Orchardinin tekemän Dunstan’s Time Since -lisäosan Wordpresiin. Iso homma se ei ollut, mutta ehkä jollekulle vielä minuakin heikommalle php-suomalaiselle siitä on apua.

Time since -pluginia voi käyttää wordpressin artikkeleissa päiväyksen sijaan tai sen lisämausteena. Plugin laskee, miten kauan artikkelin (tai kommentin) lähettämisestä on ja kertoo sen selvällä suomenkielellä.

Asennus:

1. Lataa timesince_fin.zip
2. Pura zip-tiedosto
3. Lataa timesince.php palvelimelle wordpress-asennuksesi plugin-kansioon (wordpressinjuurikansio/wp-content/plugins).
4. Aktivoi plugin wordpressin lisäosavalikon kautta.

Käyttö: Muokkaa teemaa lisäämällä seuraava pätkä siihen kohtaan, johon haluat artikkelin päiväyksen:

<?php if (functionexists(’timesince’)) { echo timesince(abs(strtotime($post->postdategmt . “ GMT”)), time()) ?> sitten <? } else { thetime(’F jS, Y’) } ?>

Kommentin osalta koodinpätkä on puolestaan:

<?php if (functionexists(’timesince’)) { echo timesince(abs(strtotime($comment->commentdategmt . “ GMT”)), time()) ?> sitten <? } else { thetime(’F jS, Y’) } ?>

Pohdiskelevan liftarin vuodenvaihteeseen ajoittuneen uudistuksen pääasiallinen tarkoitus oli (oman mielen piristämisen lisäksi) ottaa askel kohti verkottuneempaa, kokonaisuuden kannalta merkittävämpää bloggaamisen tapaa. Suuri muutos kiteytyy käytännössä katsoen täydelliseen luopumiseen melko suurpiirteisesti merkintöjä erilaisten aihenimien alle koonneesta kategorisoinnista. Sen sijaan, että pyrkisin vastaisuudessa sovittamaan merkintäni johonkin aiemmin keksimääni “kategoriaan”, merkitsen jokaiseen tästedes kirjoittamaani artikkeliin niiden sisältöjä mahdollisimman hyvin kuvaavat tagit eli avainsanat.

Avainsanojen tarkoitus on tehdä tiedon luokittelusta hienojakoisempaa aiemman “yleinen/media/ihmiset” -tyyppisen jaottelun karkean kategorisoinnin sijaan. Tämä palvelee muitakin kuin tämän blogin aktiivilukijoita. Avainsanojen käyttö on askel suuntaan, jossa blogien kirjoittajat ikään kuin puolivahingossa työstävät verkon valtavaa tietomäärää kokonaisuutena helpommin hallittavaan muotoon luokittelemalla ja linkittämällä sitä. Tälle tiedon luokittelun tavalle on olemassa hieno sanakin, folksonomia.

Folksonomia ei ajatuksena ole nettiajassa mitattuna kovinkaan uusi, sillä avainsanat ovat olleet jo useita vuosia keskeinen osa esimerkiksi Filckrin ja Del.icio.usin käyttöä. Blogimaailmassa kategoriat ovat pitäneet pintansa avainsanoja vastaan tähän asti, mutta viime syksystä lähtien suunnannäyttäjät ovat alkaneet tunnustautua tagiuskovaisiksi. Tagien avulla merkintöjä ei ole pakko tunkea johonkin ennalta määrättyyn muottiin, mikä johtaa merkintöjen aiempaa tarkempaan, joskin hajanaisempaan luokitteluun.

Blogosfäärissä tagien nousujohteelle on kaksi syytä: tagittamiselle on nyt mielekästä käyttöä ja se on entistä helpompaa. Avainsanojen avulla eri puolilla olevaa verkkoa olevaa tietoa voidaan linkittää ja koota, ja blogiohjelmistojen lisäosien avulla tämä onnistuu yhdellä napinpainalluksella.

Wordpressin uuden version julkistaminen oli uskoakseni vedenjakaja, sillä sen uudet ulkoasuteemat, kuten todennäköisesti suosituimmaksi nouseva K2 ja Pohdiskelevan liftarin käyttämä Squible käyttävät tehokkaasti hyväkseen Ultimate Tag Warrior (UTW) -lisäosaa ja sen tagitysmahdollisuuksia. Väitän, että useat Wordpressia käyttävät bloggaajat lähtevät Wordpress 2.0:n ja K2:n myötä mukaan avainsana-avaruuteen, ja muiden on seurattava perästä.

Pohdiskelevassa liftarissa avainsanat jäsentävät tietoa sivuston käyttäjille, tarjoavat koukkuja avainsanojen avulla tietoa jäsentäville verkkopalveluille ja toimivat linkkeinä muihin tageja käyttäviin palveluihin. Etu- ja arkistosivulla blogin sisällöstä kertoo avainsana-avaruutta kuvaava tagipilvi, tag cloud. Sen perusteella on helppo intuitiivisesti hahmottaa, mistä aiheista täällä kirjoitetaan paljon, mistä vähemmän. Jokaisella sanalla on tietenkin oma arkistosivunsa.

Jokaisen merkinnän perässä on linkki kustakin avainsanasta paitsi blogin omiin arkistoihin, myös Del.icio.usin, Technoratin ja Flickrin palveluihin kyseisen avainsanan kohdalle. Jos kirjoitan täällä vaikkapa Pakistanista, merkinnän perästä löytyy linkki Del.icio.usin tuoreimpiin Pakistan-linkkeihin, Techoratin kirjaamiin tuoreimpiin Pakistan-aiheisiin blogimerkintöihin ja Flickrin Pakistan-valokuviin.

Squiblen sivuilla annettujen lupausten mukaan rekisteröityneiden käyttäjien pitäisi pystyä lisäämään asianmukaisina pitämiään avainsanoja merkintöihin. Harmikseni en tätä ominaisuutta ole toistaiseksi saanut Pohdiskelevassa liftarissa toimimaan.

Ja kiusallista sinänsä, toisin kuin Pakistan-esimerkissäni, monien suomenkielisten avainsanojen kohdalla linkkien takaa ei löydy kovinkaan montaa merkintää, kuvaa tai linkkiä - vielä. Yhteisölliseen tiedonkeräämiseen tarvitaan väkeä jotta saadaan vääntöä. Nyt siis tagittamaan niitä omia kirjoituksia, kuvia ja linkkejä. Yhteisen hyvän tähden!