Verkko

Vapaa verkko näyttää toimivan sittenkin. Se on erityisen mukava huomata niin sanotusti kantapään kautta.

Muutama vuosi sitten koetin pistää pystyyn englanninkielisen, liftausaiheisen wikin, joka yhdistelisi maailmalla keskenään kilpailevia liftaussaitteja. Homman ylläpitoon ei minulla kuitenkaan riittänyt aikaa, ja spämmi alkoi vallata wikiä. Lopulta pistin lapun luukulle.

Nyt huomasin, että wikin silloinen sisältö on otettu hyötykäyttöön ja idean pohjalle on rakennettu varsin hyvältä näyttävä Hitchwiki. Mikä mukavinta, saitilla annetaan krediittiä vanhalle projektilleni. Päivän hyvä mieli on taattu.

Projektit jäävät näköjään elämään, vaikka niiden tekijät väsyisivät matkan varrelle. Rock.

Amerikkalainen The Week -aikakauslehti julkaisee huhtikuun loppupuolella ympäristönumeron, joka ilmestyy vain verkossa, kertoo New York Times (via Romanesko).

“Bringing our readers an extra issue in a digital format echoes the environmental issues we’re trying to highlight,” said Justin Smith, president and publisher of The Week in New York, which is part of Dennis Publishing.

Mielenkiintoinen kokeilu. The Weekillä on siihen tällä kertaa varaa, koska numeron sponsoriksi on lähtenyt hybridiautojaan mainostava Toyotan Lexus-haara. Sponsorin arvioidaan maksavan paikastaan verkkolehdessä noin puoli miljoonaa taalaa.

Tosin ei tämä vain verkossa julkaistavien lehtien kokeileminen ihan uutta ole. NYTimes tietää kertoa, että ainakin The Chicago Sun-Times ja The Toronto Star julkaisevat lehdestä iltapäiväversioita, jotka voi ladata vain netistä.

Kun joku vielä selittäisi, miksi kannattaa taittaa sanomalehdestä paperilehden päivitetty iltapäiväversio verkkoon sen sijaan, että julkaisisi vain uusia tai päivitettyjä juttuja päivän mittaan lehden verkkosivuilla.

Kun löydät mielenkiintoisen, osuvan tai muuten vain hyvän sivuston tai blogimerkinnän, linkitä siihen blogissasi. Linkitä, vaikkei sinulla olisi löydöstäsi mitään uutta, omintakeista sanottavaa.

Linkittäminen on tiedosta äänestämistä. Siinä missä kuluttaja äänestää tuotteiden paremmuudesta ostopäätöksillään, verkon käyttäjä äänestää tiedosta linkittämällä.

Toisin kuin Killingin slogan väittää, linkittäminen ei ole altruismia - se on utilitarismia. Siitä hyötyvät kaikki.

Linkit vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin muut verkossa kävijät löytävät verkkosivut. Osa ihmisistä löytää perille klikkailemalla linkkejä, mutta ennen kaikkea linkit parantavat tiedon sijoittumista hakukoneiden tuloksissa. Mitä enemmän linkkejä (”ääniä”), sitä tärkeämpänä Google sivuja pitää ja sitä todennäköisemmin ne sijoittuvat hakutulosten kärkeen. Esimerkkejä ei taritse hakea tapaus Lehtovaaraa kauempaa.

Samaa logiikkaa noudattavat (enemmän tai vähemmän) Technorati - ja blogistanin rakastettu Blogilista. Koko verkossa käynnissä oleva hajautettu tiedon luokittelu, folksonomia, perustuu linkittämiseen.

Toisin kuin tänään käytävissä presidentinvaaleissa, näissä kemuissa käytössä on enemmän kuin yksi ääni per kansalainen. Mainostajat ovat jo tajunneet tämän, ja käyttävät tilannetta roisisti hyväkseen. Hakukoneoptimoinniksi kutsuttu tietotekninen käsityöala perustuu osin lumeblogien ja -linkkien tuottamiseen.

Rahalla voi siis verkossa ostaa ääniä, mutta niitä voi tässä pelissä käyttää myös ilmaiseksi. Älä nuku, käytä oikeuttasi määrittää, mikä on verkossa tärkeää. Äänestä. Linkitä.

Pohdiskelevan liftarin vuodenvaihteeseen ajoittuneen uudistuksen pääasiallinen tarkoitus oli (oman mielen piristämisen lisäksi) ottaa askel kohti verkottuneempaa, kokonaisuuden kannalta merkittävämpää bloggaamisen tapaa. Suuri muutos kiteytyy käytännössä katsoen täydelliseen luopumiseen melko suurpiirteisesti merkintöjä erilaisten aihenimien alle koonneesta kategorisoinnista. Sen sijaan, että pyrkisin vastaisuudessa sovittamaan merkintäni johonkin aiemmin keksimääni “kategoriaan”, merkitsen jokaiseen tästedes kirjoittamaani artikkeliin niiden sisältöjä mahdollisimman hyvin kuvaavat tagit eli avainsanat.

Avainsanojen tarkoitus on tehdä tiedon luokittelusta hienojakoisempaa aiemman “yleinen/media/ihmiset” -tyyppisen jaottelun karkean kategorisoinnin sijaan. Tämä palvelee muitakin kuin tämän blogin aktiivilukijoita. Avainsanojen käyttö on askel suuntaan, jossa blogien kirjoittajat ikään kuin puolivahingossa työstävät verkon valtavaa tietomäärää kokonaisuutena helpommin hallittavaan muotoon luokittelemalla ja linkittämällä sitä. Tälle tiedon luokittelun tavalle on olemassa hieno sanakin, folksonomia.

Folksonomia ei ajatuksena ole nettiajassa mitattuna kovinkaan uusi, sillä avainsanat ovat olleet jo useita vuosia keskeinen osa esimerkiksi Filckrin ja Del.icio.usin käyttöä. Blogimaailmassa kategoriat ovat pitäneet pintansa avainsanoja vastaan tähän asti, mutta viime syksystä lähtien suunnannäyttäjät ovat alkaneet tunnustautua tagiuskovaisiksi. Tagien avulla merkintöjä ei ole pakko tunkea johonkin ennalta määrättyyn muottiin, mikä johtaa merkintöjen aiempaa tarkempaan, joskin hajanaisempaan luokitteluun.

Blogosfäärissä tagien nousujohteelle on kaksi syytä: tagittamiselle on nyt mielekästä käyttöä ja se on entistä helpompaa. Avainsanojen avulla eri puolilla olevaa verkkoa olevaa tietoa voidaan linkittää ja koota, ja blogiohjelmistojen lisäosien avulla tämä onnistuu yhdellä napinpainalluksella.

Wordpressin uuden version julkistaminen oli uskoakseni vedenjakaja, sillä sen uudet ulkoasuteemat, kuten todennäköisesti suosituimmaksi nouseva K2 ja Pohdiskelevan liftarin käyttämä Squible käyttävät tehokkaasti hyväkseen Ultimate Tag Warrior (UTW) -lisäosaa ja sen tagitysmahdollisuuksia. Väitän, että useat Wordpressia käyttävät bloggaajat lähtevät Wordpress 2.0:n ja K2:n myötä mukaan avainsana-avaruuteen, ja muiden on seurattava perästä.

Pohdiskelevassa liftarissa avainsanat jäsentävät tietoa sivuston käyttäjille, tarjoavat koukkuja avainsanojen avulla tietoa jäsentäville verkkopalveluille ja toimivat linkkeinä muihin tageja käyttäviin palveluihin. Etu- ja arkistosivulla blogin sisällöstä kertoo avainsana-avaruutta kuvaava tagipilvi, tag cloud. Sen perusteella on helppo intuitiivisesti hahmottaa, mistä aiheista täällä kirjoitetaan paljon, mistä vähemmän. Jokaisella sanalla on tietenkin oma arkistosivunsa.

Jokaisen merkinnän perässä on linkki kustakin avainsanasta paitsi blogin omiin arkistoihin, myös Del.icio.usin, Technoratin ja Flickrin palveluihin kyseisen avainsanan kohdalle. Jos kirjoitan täällä vaikkapa Pakistanista, merkinnän perästä löytyy linkki Del.icio.usin tuoreimpiin Pakistan-linkkeihin, Techoratin kirjaamiin tuoreimpiin Pakistan-aiheisiin blogimerkintöihin ja Flickrin Pakistan-valokuviin.

Squiblen sivuilla annettujen lupausten mukaan rekisteröityneiden käyttäjien pitäisi pystyä lisäämään asianmukaisina pitämiään avainsanoja merkintöihin. Harmikseni en tätä ominaisuutta ole toistaiseksi saanut Pohdiskelevassa liftarissa toimimaan.

Ja kiusallista sinänsä, toisin kuin Pakistan-esimerkissäni, monien suomenkielisten avainsanojen kohdalla linkkien takaa ei löydy kovinkaan montaa merkintää, kuvaa tai linkkiä - vielä. Yhteisölliseen tiedonkeräämiseen tarvitaan väkeä jotta saadaan vääntöä. Nyt siis tagittamaan niitä omia kirjoituksia, kuvia ja linkkejä. Yhteisen hyvän tähden!