urputus

Kaikki ovat varmaan huomanneet jo BBC:n uutisen, jonka mukaan kolmannes maailman ihmisistä kannattaa kidutusta jossain tilanteessa. ^[1] Melko huolestuttavaa. Ihmiset ovat tyhmiä.

Suomalaisissa ihmisoikeuskeskusteluissa minua huolestuttaa enemmän se tyhmyys, jolla joka saatanan väkivaltakeskusteluun vedetään “kyllä henkinen väkivalta voi olla yhtä julmaa kuin fyysinen väkivalta”. Eli siis, sinun vittuilusi sattuu minuun enemmän kuin minun lyöntini sinuun.

Mistä nämä tyypit sikiävät?

Totta kai ihmisiä voi kyykyttää ja aiheuttaa traumoja ilman nyrkkejä, ihan vain psyykkaamalla, mutta kunnon piekseminen on kuitenkin ihan eri juttu. Kumman ottaisit mieluummin: puolisosi huutamassa päivittäin, että sinusta ei ole mihinkään vai vaimokkeen/miehekkeen, joka pieksää sinut kerran kuussa harjanvarrella viikoksi sairaalaan?

Onko muuten suomeksi olemassa sitä lähinnä jenkkiläisistä elokuvista tutta lorua, jossa sanotaan, että “sticks and stones may break my bones, but names can never hurt me”?

Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala on ryhtynyt meuhkaamaan siviilipalveluksesta. Syytäkin on. Helvetin moni lupaava nuorimies hukkaa yli vuoden elämästään täysin välinpitämättömästi rakennetun siviilipalvelussysteemin rattaissa. Tiedän kokemuksesta, että se on aivan jumalattoman turhauttavaa.

Ja sivarin jälkeen joku vielä kusee silmään ja selittää, etten ole kantanut vastuutani tästä yhteiskunnasta. Haistakaa paska.

Toisin kuin esimerkiksi Kaskeala väittää, sivariin eivät hakeudu yhteiskunnallista vastuuta pakoilevat. Sinne hakeutuivat vakaumuksen takia aseellisesta palveluksesta kieltäytyneet - ja idiootit. Armeijastahan jokainen täyspäinen velvollisuudenpakoilija saa täyden rauhanaikaisen vapautuksen, kun viitsii vain lääkärillä käydä. Sivariin mennäkseen pitää haluta kantaa vastuuta tai olla liian tyhmä käydäkseen hakemassa hullunpaperit.^[1]

Muutaman vuoden takaisen kokemukseni mukaan sivarin peruskoulutus koostui enintään lukiotasoisista luennoista, jotka pidettiin uuvuttavissa neljän tunnin pätkissä ^[2] ja joilla ei ollut mitään tekemistä keskenään. Muutamista hyvistä luennoista huolimatta kokonaisuus oli passivoiva ja surkea. Kaikesta näki, että homma oli tehty mahdollisimman halvalla.

Olin itse etukäteen kiinnostunut oppimaan ensiapua. Meidän erässämme ensiapukurssi vedettiin yhdelle ryhmälle neljästä. Jouduin epähuomiossa ATK-ryhmään, jossa kerrattiin viimeistään yläasteella opittuja Word-komentoja - valikoista.

Vietin Lapinjärvellä elämäni viisi puuduttavinta viikkoa.

Sivarin koulutusta olisi toden totta syytä kehittää. Tarvitaan enemmän, ammattitaitoisempaa väkeä vetämään koulutusta ja aiheiksi ensiavun lisäksi vaikkapa ensisammutusta ja ympäristötuhojen torjuntaa. Täyttä asiaa ja käytännön harjoituksia sopivina annoksina. Pienempiä ryhmiä, jotka jaettaisiin mielenkiinnon mukaan. Hell Yeah! Kunnon koulutusjakson jälkeenhän nekin, joilla ei ennestään olisi kunnon koulutusta, voisi saada mielekkäitä töitä sairaaloista, vanhainkodeista tai vaikkapa maahanmuuttajien parissa tehtävästä työstä. ^[3]

Ongelma on se, ettei ketään oikeasti kiinnosta. Sivari on paikka, jonne armeijan kannalta hyödyttömät heitetään kiusattavaksi. ^[4]

Hesarin jutussa puolustusministeri Seppo Kääriäinen myöskin visioi, että siviilipalveluksen kehittäminen pitäisi nivoa kansallisen turvallisuuden kehittämiseen. Paskaa. Sivari pitäisi nivoa yleisen turvallisuuden kehittämiseen, sillä kansallinen turvallisuus on turhan lähellä armeijaa ja vaarassa sotia sivariin tulleiden vakaumusta vastaan. Sivari voi sammuttaa paloja, hoitaa sairaita tai opettaa vaikka opettaa mamuille ATK:ta, ^[5] mutta ei missään nimessä työskennellä patruunatehtaan kokoonpanolinjalla tai jalostamassa bensaa tankeille.

Jaaa nyt on vuorossa päivän todellisuudestavieraantumispalkinnon jako. Titteli menee tänään Ilta-Sanomiin kirjoittaneelle nimimerkille Luomakunnan suurin peto ihminen, joka tuomitsee metsästyksen todeten, että

Ymmärrän, että aikoja sitten ihmisten on ollut pakko metsästää pysyäkseen hengissä. Mutta tänä päivänä lihaa saa lähimarketista, jos sitä ruokavalioonsa kaipaa.

Nimimerkki osoittaa kirjoituksellaan menettäneensä täysin kosketuksen reaalimaailmaan. Lihasta on tullut tuote, joka vain kasvaa tyhjiöpakkauksessa ja kypsyttyään ilmestyy marketin kylmäkaappiin. Erinomaista.

Pohdiskeleva liftari suosittelee muillekin eettisesti ajatteleville kuluttajille todellisuudesta vieraantumista, joka helpottaa huomattavasti omien valintojen perustelua. Kun ei ajattele tehokasvatettua eläintä eläimenä vaan kaupasta ostettavana kulutustuotteena, ei tule paha mieli. Ajoittainen metsästäjien julmuudelle vihoittelu parantaa tehokkaasti omatuntoa. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Pidemmälle pohdiskelua tulee ehdottomasti välttää. Se saattaa aiheuttaa ahdistusta sekä heikkohermoisten tapauksessa pahimmillaan jopa pakottaa muuttamaan elämäntapoja.

No voi helvetti. Minulla oli jonkin aikaa taukoa blogien lukemisessa, ja selvästi olen jossain vaiheessa pudonnut blogistanin kärryiltä. Eikä yhtään harmita, jos Sediksen havainto blogeista on totta, mitä en valitettavasti epäile:

Sekin on havaittavissa, että arkipäiväinen linkkaaminen toisiin blogeihin on rajusti vähentynyt. En usko olevani väärässä, kun sanon, että se lähti liikkeelle useiden listojen tulosta. Siitä voi päätellä, että tuorelista, luetuimpien lista ja top-lista aiheuttavat markkinatilanteen kiristymistä ja avaavat mahdollisuudet taktikoinnille.

Logiikka menee siis niin, että listautuneet blogit eivät linkkaa toisiinsa, koska se parantaa muiden sijoitusta? Mitä tapahtui vapaalle tiedonvälitykselle, alkuperäislähteeseen linkittämiselle ja verkostoitumiselle? Eikös tässä ollut kyse siitä, että minä kirjoitan ja sinä luet, sinä kirjoitat ja minä luen?

Toki (blogin) kirjoittamisessa on aina itsetehostuksen piirteitä. Ego tykkää, kun muut katsoo. Mutta että kaveria selkäänpuukotetaan ja suljetaan pois, etteivät muut vain katsoisi sinne – etenkään se blogilistan iki-ihana laskurirobotti? Onko tämä nyt sitä esihistoriassa kouhkattua ruumismia?

Hupinsa kullakin. Nyt on kuitenkin vähän sellainen olo, että joltakulta on karannut mopo käsistä.