turvallisuus

Hesarin autoliitteen kannessa hehkutaan testosteroninkatkuisesti SUV-Nissania. “Jämerälle maasturille annetaan tilaa”, toimittaja kirjoittaa otsikkoonsa. Tekstissä hän miettii, miten maailma näyttää sivistyneeltä ison auton ratista: tilaa annetaan, eikä kukaan soita torvea ja kehota ajamaan nopeammin.

“Olisiko niin, että autoilevia lähimmäisiäni ohjaa itsesuojeluvaisto tai jopa pelko? Törmäystilanteessa jämerä maasturi runttaisi kalarikollegansa pahanpäiväosesti.”

Totta helvetissä muita pelottaa, kun mieshormonilla pumpattu keski-ikäinen pikkupoika voimansa tunnossa kruisaa katujen kuninkaana. Ja tarkoitan henkistä tilaa, en sukupuolta: olen todistaunut, miten kaupunkimaasturi ottaa ajolinjansa juuri siitä mistä mielii - kyseinen rouvashenkilö olisi sillä uusvanhalla pikkuvolkkarillaan pysynyt nätisti ruodussa, mutta kun pikkurekan kokoista maasturia ajavan katujen kuningattaren ei tarvitse. Tilaa ei tarvitse varastaa, kun muut antavat sitä vapaaehtoisesti. Niinku.

Amerikassa on jo todettu, että SUVien lisääntyminen on johtanut kuolonuhrien määrän kasvamiseen. Kyse on varustelukilvasta: toki iso maasturi on turvallinen, jos kaikki muut ajavat pikku-Fiiateilla. Mutta kun kaikki hankkivat SUVin ja ajavat sillä kuin kuninkaat, tulee ruumiita. Monta.