Inhoan tätä tyhjyyden tunnetta, jonka nikotiinivieroitusoireet saavat aikaan. Tunnen sen hyvin, olen kerännyt kokemuksia tupakoinnin lopettamisesta lukuisia kertoja. Nyt olen taas neljättä päivää savutta, ja tunne alkaa helpottaa. Joskus ensi viikon lopulla olo alkaa olla jo normaali, mikäli kaikki menee vanhojen karttojen mukaan.
Hesarissa jokin aika sitten olleessa artikkelissa tupakoinnin lopettamiseen liittyvä ahdistus ja hammasten kiristys yhdistettiin dopamiiniin, mielihyvän tunnetta välittävään hormoniin. Tupakasta saatava nikotiini sotkee elimistön luontaisen dopamiinisysteemin, ja tupakoinnin lopettamisen jälkeen elimistö ei tuota enää terveellä tavalla dopamiinia. Seurauksena on, että savuttomana ei enää koe normaalia mielihyvää - mikään ei tunnu miltään.
Onnistumiset, ruoka tai urheilu eivät palkitse tupakoinnin lopettanutta kuten ennen. Olo tuntuu vieraalta. Tekee mieli huutaa, koska kaikki on turhaa. Ainoa syy olla hiljaa on järki, joka kertoo kaiken johtuvan vieroitusoireista.
Hauskaa sinänsä, dopamiinin tuotannon ongelmat on yhdistetty skitsofreniaan ja psykoosiin. Olenko siis ruuvannut kessuttelemalla pääni niin sekaisin, että lopettaminen aiheuttaa kemiallisen (yleensä) väliaikaisen jakomielitaudin? Olen valmis todistamaan tämän ajatuksen puolesta.
Technorati Tags: Tupakointi
Tuoreimmat kommentit