toimittajakoulutus

SanomaWSOYn toimittajakoulu hakee opiskelijoita 13. pitkälle kurssille. Hakijoille katsotaan eduksi, että sivistystä on hankittu jo ennen kouluun tuloa. Tiivistä ja käytäntöpainotteista opetusohjelmaa katsellessa miettii, että näinhän sitä pitäisi toimittajia tehdä, ei kuuden vuoden yliopisto-opinnoilla.

Minusta on kummallista, että toimittajille annetaan monen vuoden ammattiin tähtäävää, yliopistotasoista koulutusta :”(Toimittajakoulutusta annetaan yliopistoissa Tampereen tiedotusopin laitoksella ja Jyväskylässä journalistiikan laitoksella. Jostain syystä samaan sarjaan luetaan joskus myös oma kouluni, Helsingin viestinnän laitos, vaikkei siellä kyllä käytännön toimittajaoppia saa kuin pari opintoviikkoa valinnaisia kursseja. Ruotsiksi koulutusta antaa social- ocn kommunalhödskolan)”: . Ihmiset istuvat viisi tai kuusi vuotta yliopistossa tankkaamassa joukkoviestinnän teoriaa ja toimitustyön käytäntöjä, minkä jälkeen heidän pitäisi olla paitsi sujuvasanaisia kirjoittajia, myös joka alan asiantuntijoita.

Ihan oikeasti, journalistikoulutuksessa pitäisi painottaa teknisen osaamisen sijaan substanssipuolta. Toimittajat tarvitsevat enemmän yleissivistystä: historiaa, sosiologiaa, taloustiedettä, valtio-oppia. Muutama diplomi-insinöörikin tai insinööritieteiden tohtorikin mahtuisi hyvin mukaan.

Ammattiin valmentavia journalistiopintoja ei pitäisi olla pääaineena missään yliopistossa, niissä muoto menee sisällön ohi 6-0. Journalismin ja viestinnän tutkijoita pitää toki kouluttaa, mutta toimitustyön rutiinit sivistynyt ja/tai elämänkokemusta hankkinut kloppi kyllä oppisi vuoden-puolentoista tiiviissä seminaarissa — tai kesätöissä.

Tässä olisi muuten ammattikorkeakoulujen sauma, mutta mitä ne tekevät? Järjestävät neljän vuoden kirjoittajakouluja, joissa oppii käyttämään editointipöytää.