plugin

Käänsin omiin tarpeisiini Michael Heilemanin ja Dunstan Orchardinin tekemän Dunstan’s Time Since -lisäosan Wordpresiin. Iso homma se ei ollut, mutta ehkä jollekulle vielä minuakin heikommalle php-suomalaiselle siitä on apua.

Time since -pluginia voi käyttää wordpressin artikkeleissa päiväyksen sijaan tai sen lisämausteena. Plugin laskee, miten kauan artikkelin (tai kommentin) lähettämisestä on ja kertoo sen selvällä suomenkielellä.

Asennus:

1. Lataa timesince_fin.zip
2. Pura zip-tiedosto
3. Lataa timesince.php palvelimelle wordpress-asennuksesi plugin-kansioon (wordpressinjuurikansio/wp-content/plugins).
4. Aktivoi plugin wordpressin lisäosavalikon kautta.

Käyttö: Muokkaa teemaa lisäämällä seuraava pätkä siihen kohtaan, johon haluat artikkelin päiväyksen:

<?php if (functionexists(’timesince’)) { echo timesince(abs(strtotime($post->postdategmt . “ GMT”)), time()) ?> sitten <? } else { thetime(’F jS, Y’) } ?>

Kommentin osalta koodinpätkä on puolestaan:

<?php if (functionexists(’timesince’)) { echo timesince(abs(strtotime($comment->commentdategmt . “ GMT”)), time()) ?> sitten <? } else { thetime(’F jS, Y’) } ?>

Pohdiskelevan liftarin vuodenvaihteeseen ajoittuneen uudistuksen pääasiallinen tarkoitus oli (oman mielen piristämisen lisäksi) ottaa askel kohti verkottuneempaa, kokonaisuuden kannalta merkittävämpää bloggaamisen tapaa. Suuri muutos kiteytyy käytännössä katsoen täydelliseen luopumiseen melko suurpiirteisesti merkintöjä erilaisten aihenimien alle koonneesta kategorisoinnista. Sen sijaan, että pyrkisin vastaisuudessa sovittamaan merkintäni johonkin aiemmin keksimääni “kategoriaan”, merkitsen jokaiseen tästedes kirjoittamaani artikkeliin niiden sisältöjä mahdollisimman hyvin kuvaavat tagit eli avainsanat.

Avainsanojen tarkoitus on tehdä tiedon luokittelusta hienojakoisempaa aiemman “yleinen/media/ihmiset” -tyyppisen jaottelun karkean kategorisoinnin sijaan. Tämä palvelee muitakin kuin tämän blogin aktiivilukijoita. Avainsanojen käyttö on askel suuntaan, jossa blogien kirjoittajat ikään kuin puolivahingossa työstävät verkon valtavaa tietomäärää kokonaisuutena helpommin hallittavaan muotoon luokittelemalla ja linkittämällä sitä. Tälle tiedon luokittelun tavalle on olemassa hieno sanakin, folksonomia.

Folksonomia ei ajatuksena ole nettiajassa mitattuna kovinkaan uusi, sillä avainsanat ovat olleet jo useita vuosia keskeinen osa esimerkiksi Filckrin ja Del.icio.usin käyttöä. Blogimaailmassa kategoriat ovat pitäneet pintansa avainsanoja vastaan tähän asti, mutta viime syksystä lähtien suunnannäyttäjät ovat alkaneet tunnustautua tagiuskovaisiksi. Tagien avulla merkintöjä ei ole pakko tunkea johonkin ennalta määrättyyn muottiin, mikä johtaa merkintöjen aiempaa tarkempaan, joskin hajanaisempaan luokitteluun.

Blogosfäärissä tagien nousujohteelle on kaksi syytä: tagittamiselle on nyt mielekästä käyttöä ja se on entistä helpompaa. Avainsanojen avulla eri puolilla olevaa verkkoa olevaa tietoa voidaan linkittää ja koota, ja blogiohjelmistojen lisäosien avulla tämä onnistuu yhdellä napinpainalluksella.

Wordpressin uuden version julkistaminen oli uskoakseni vedenjakaja, sillä sen uudet ulkoasuteemat, kuten todennäköisesti suosituimmaksi nouseva K2 ja Pohdiskelevan liftarin käyttämä Squible käyttävät tehokkaasti hyväkseen Ultimate Tag Warrior (UTW) -lisäosaa ja sen tagitysmahdollisuuksia. Väitän, että useat Wordpressia käyttävät bloggaajat lähtevät Wordpress 2.0:n ja K2:n myötä mukaan avainsana-avaruuteen, ja muiden on seurattava perästä.

Pohdiskelevassa liftarissa avainsanat jäsentävät tietoa sivuston käyttäjille, tarjoavat koukkuja avainsanojen avulla tietoa jäsentäville verkkopalveluille ja toimivat linkkeinä muihin tageja käyttäviin palveluihin. Etu- ja arkistosivulla blogin sisällöstä kertoo avainsana-avaruutta kuvaava tagipilvi, tag cloud. Sen perusteella on helppo intuitiivisesti hahmottaa, mistä aiheista täällä kirjoitetaan paljon, mistä vähemmän. Jokaisella sanalla on tietenkin oma arkistosivunsa.

Jokaisen merkinnän perässä on linkki kustakin avainsanasta paitsi blogin omiin arkistoihin, myös Del.icio.usin, Technoratin ja Flickrin palveluihin kyseisen avainsanan kohdalle. Jos kirjoitan täällä vaikkapa Pakistanista, merkinnän perästä löytyy linkki Del.icio.usin tuoreimpiin Pakistan-linkkeihin, Techoratin kirjaamiin tuoreimpiin Pakistan-aiheisiin blogimerkintöihin ja Flickrin Pakistan-valokuviin.

Squiblen sivuilla annettujen lupausten mukaan rekisteröityneiden käyttäjien pitäisi pystyä lisäämään asianmukaisina pitämiään avainsanoja merkintöihin. Harmikseni en tätä ominaisuutta ole toistaiseksi saanut Pohdiskelevassa liftarissa toimimaan.

Ja kiusallista sinänsä, toisin kuin Pakistan-esimerkissäni, monien suomenkielisten avainsanojen kohdalla linkkien takaa ei löydy kovinkaan montaa merkintää, kuvaa tai linkkiä - vielä. Yhteisölliseen tiedonkeräämiseen tarvitaan väkeä jotta saadaan vääntöä. Nyt siis tagittamaan niitä omia kirjoituksia, kuvia ja linkkejä. Yhteisen hyvän tähden!

Pohdiskelevaa liftaria ja esimerkiksi Hesarin blogeja pyörittävästä julkaisujärjestelmästä Wordpressista julkaistiin tapaninpäivänä uusi versio (2.0), joka tarjoaa bloggaajalle muun muassa uuden käyttöliittymän, lisää tehoa ja paketin päälle vielä roskakommenttien seulontaohjelman. Monet bloggaajat ovat päivittäneet julkaisujärjestelmänsä ja verkko täyttyy ylistävistä kommenteista.

Vähän polttelee asentaa Pohdiskelevan liftarin konepellin alle uusi kone, täytyy tunnustaa. Taidan kuitenkin odottaa vielä tovin, kunnes kaikki tarpeelliset lisäosat on saatu sovitettua uuden version nuotteihin. Pitäisi vähän ulkoasua ruuvata muutenkin, menköön sitten samalla.

Uudistuksen mukana on tullut monta hyvää ja kovasti kaunistusta, mutta yksi asia jäi mietityttämään. Näyttäisi, että Wordpressin käyttäjistä osa on liukumassa folksonomian suuntaan ja alkanut tägittää tekstejään, samaan tyyliin kuin Flickrin kuvia tai Del.cio.usin linkkejä. Tähän kelkkaan ei ainakaan Worpress 2.0 ole vielä lähdössä mukaan. Read the rest of this entry »

Jere kirjoitti taannoin siitä, miten valtamedian jutut voisivat toimia paitsi julkisen keskustelun avauksina, myös sen kiintopisteinä. Jos alkuperäinen artikkeli on kiinteässä verkko-osoitteessa ja bloggaajat linkittävät alkuperäislähteeseen sitä kommentoidessaan, Technoratin avulla voi jäljittää keskustelua.

Teknologia helpottaa keskustelun seuraamista, mutta ei tee valintoja. Vaikka kukaan ei ole väittänyt vastaan, jankaan yksikseni aiempaa ajatustani: Merkittävää yhteiskunnallista keskustelua ammatikseen monipuolisesti mutta suodattaen jäsentävälle keskustelujournalistien ryhmälle olisi tilausta.

Jeren kommentti kuitenkin innosti minua asentamaan blogini konepellin alle Kramer-nimisen lisäosan, joka tarkastelee Technoratia ja kertoo, kuka blogissaan on tänne linkittänyt. Sivupalkin lisäksi sisään tulevat linkit näkyvät kommentteina merkinnöissä, joihin on linkitetty.