Pasilassa viereeni istui keski-ikäinen nainen. Kun hänen perässään kulkeva hajulaahus pyyhkäisi nenäni ohi, tuntui kuin sieraimiini olisi höyrystetty ammoniakkia.
Tajuntani tunnisti kyllä hajun, mutta vielä kuukausi sitten se tuntui erilaiselta. Muistin sen juuri tällaisena yläasteelta; juuri tältä luokan pahat pojat haisivat välitunnin jälkeen. Tämä oli vastavahvistettu, pinttyneen tupakan löyhkä.
Toisen savuttoman viikon torstai. Aistini alkavat palata.
Technorati Tags: Tupakointi
Pohdiskeleva liftari on toimittaja Teppo Moision blogi asioista, jotka eivät liity suoraan omiin toimeksiantoihin.
Tuoreimmat kommentit