nepal

Nepalin sisällissodan päätyttyä näillä maostien omaisilla ei ollut virallista tietoa siitä, missä heidän omaisensa ovat. Hallituksen joukot olivat vieneet heidät pois salaisiin pidätyskeskuksiin, jossa opposition jäseniä kidutettiin julmasti. Kuvan mies ei uskonut enää näkevänsä poikaansa, nainen piti vielä yllä uskoa siihen, että mies on elossa. Nainen tosin oli nähnyt miehensä katoamisen jälkeen kerran, armeijan kuulustelukeskuksessa, muodottomaksi pahoinpideltynä.

EDIT: Kuva ja näiden ihmisten tarina on julkaistu toukokuussa 2006 Keskisuomalaisessa : EDIT

Nepal oli sisällissodan aikoihin varsin synkkä paikka. Ihmisiä katosi, poliisi ja kapinalliset teloittivat ihmisiä mielivaltaisesti, kidutus oli yleistä puolin ja toisin. Nyt maassa pohditaan, miten hirmuteot selvitettaisiin ja syyllistyneet saataisiin tilille. Se on välttämätöntä, jotta esimerkiksi omaisensa menettäneet pääsisivät takaisin omaan elämäänsä. ^[1]

Valokuvatorstai nappasi ehdotuksestani päivän 90. haasteeksi ihmisoikeudet. Tänään on Bloggers unite-päivä, jolloin kaikkien bloggaajien toivotaan kirjoittavan muutama rivi ihmisoikeksista, yhdessä paremman maailman puolesta.

Ihmisoikeudethan ovat kansainvälinen yritys suojella ihmistä, alun perin valtiolta. Ne syntyivät, kun natsit vainosivat omia kansalaisiaan, eikä ulkovalloilla ollut siihen kansainvälisen lain puitteissa mitään sanomista - itsenäinen valtio sai tehdä mitä haluaa. Yhdessä kiellettiin kidutus, ihmisten tappaminen mielivaltaisesti, julmat rangaistukset. Lista julistetuista ja sovituista oikeuksista on pitkä - yrityksenä on ollut luetella kaikki asiat, jotka ihminen tarvitsee voidakseen tavoitella omaa onneaan. :”(Hyvä paikka laittaa perustiedot ihmisoikeuksista kuntoon on Ihmisoikeudet.net -verkkosivu)”:

Ihmisoikeudet ovat myös oikeuksia, jotka valtion pitää kansalaisille taata. Ei riitä, etteivät viranomaiset kiduta kansalaista - valtion pitää pitää huolta, ettei kukaan muukaan kiduta tai pääse vainoamaan rajojen sisällä asuvia. Siksi perheenjäsenten välinen väkivaltakin on ihmisoikeusrikos, jos valtio ei vaivaudu suojelemaan suojelun tarpeessa olevia.

Muita valokuvatorstailaisia:

• Nieppi muistelee hienolla vankileirihenkisellä kuvalla Suomen sisällissotaa, jonka päättymisestä tulee tänään kuluneeksi tasavuosia.

• Nukke puolustaa oikeutta ilmaisunvapauteen, myös seinämaalausten osalta.
  

  Viitteet:
  

  1. Suomessahan sisällissodan selvittely hoidettiin aikanaan huonosti, minkä takia kohta sata vuotta vanha sota tuntuu vieläkin aiheuttavan kaunaa. Se siitä villaisella painamisesta ↩

Valokuvatorstain 88. haaste on “Aatteen palo”.

Tämä kuva on kahden vuoden takaa Nepalista. Demokratiaa vaativat mielenosoittajat ovat peittäneet kuningas Birendran patsaan Signh Durbar -palatsin, siis Nepalin parlamenttitalon, edessä. Palatsin edustalla oli noin 20.000 ihmistä vaatimassa kuninkaan eroa ja parlamentin vallan lisäämistä sekä uutta perustuslakia.

Oli päivä, jolloin parlamentti kokoontui ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen - sen jälkeen, kun kuningas Dipendra oli kaapannut kaiken vallan vetoamalla poikkeustilaan maoistikapinallisia vastaan käydyn sisällissodan takia.

Aatteen paloa oli. Olin seuraamassa yli 200.000 ihmisen mielenosoitusta päivää aiemmin. Siellä tilanne meni varsin kuumaksi, ja niskaan satoi pikkukiveä ja kepinsälikkää, kun puheet eivät miellyttäneet kuulijoita. Vellovasta menosta kertoo sekin, että kuukauden kestänyt matkani alkoi hindukuningaskunnasta, mutta pois lensin maallisesta tasavallasta.

Nepalilaisethan valitsivat uuden parlamentin tänä keväänä. Suurimmaksi puolueeksi nousivat maoistit, siis vanhat punakapinalliset.

Valokuvatorstaissa muita vilkaisemisen väärtejä:

• Vaavaavaa kirjoittaa mielenkiintoisesti Kuubasta,

• Aimariilla on pikku batman vauhdissa hauskassa kuvassa

• Nokkosella aate palaa silmissä

• Nukella lippu liehuu muurahaisyhdyskunnassa, hauska idis

• Lasse on löytänyt poikkeavan näkökulman

Laksmanveer oli syventynyt tekemään muistiinpanoja, kun näin hänet. Eteläaasialaisen näköinen mies muistiinpanojen kanssa Tokoinrannassa, keväisenä päivänä - mikäköhän tämän näkymän tarina on?

Lakshmanveer kirjoitti talteen puhelinnumeroita, joita hän saattaisi tarvita työnhaussa. Hän kertoi olevansa Intiasta - olin hieman pettynyt, koska nepalilaisen tapaaminen olisi ollut mielenkiintoinen yhteensattuma, olihan Intian pienessä naapurimaassa meneillään historiallinen äänestyspäivä - ja opiskelevansa Turun yliopistossa tietojenkäsittelyä. Nyt hän oli pistäytymässä Helsingissä etsimässä töitä täkäläisistä ohjelmistoyrityksistä.

“Tiedätkö, onko yrityksillä jotain yhteistä nettisivua, jolta saisi kootusti yhteystiedot? Olen koettanut googlata, mutta saanut kasaan vain muutaman firman.”

Neuvoin sen, minkä osasin, mikä ei lopulta ollut kovin paljoa. Kehotin käymään työvoimatoimiston sivuilla ja selvittämään, missä heidän palvelupisteensä ulkomaalaisille työnhakijoille on, tai onko sellaista. Lakshmanveer pyysi neuvomaan lähimpään työvoimatoimistoon, ja annoin jonkinlaisia suuntimia. Kirjoitin myös joidenkin teknologiakeskusten nimiä siltä varalta, että hän haluaisi lähteä ihan fyysisesti kiertämään firmoja. Tuntui pöhköltä, ettei oikeasti osannut olla enempää avuksi.

Lakshmanveer tuntui olevan kuitenkin kiitollinen niistäkin vähistä osoitteista, jotka osasin kertoa ja kirjoittaa City-lehden englanninkielisen version marginaaleihin. Jutustellessamme sanoin, että haluaisin käydä Intiassa. “Maani on iso, siellä on kaikki erilaiset ilmastovyöhykkeet. Voit käydä Kashmirissa, missä on hyvinkin samanlaista kuin täällä. Etelämpänä on sitten kuin Afrikassa, todella kuumaa. Ota yhteyttä jos olet lähdössä, kerron mielelläni missä kannattaa käydä.”

Nepalissa viikonloppuna helikopterin mukana kadonnut suomalaisdiplomaatti Pauli Mustonen on ensimmäinen ihminen, jolta muistan pummaanneeni tupakkaa ja jonka kohtaloa joudun seuraamaan aamun lehtien onnettomuusuutisista. Tapasin Mustosen useaan kertaan Nepalin-matkaani liittyen, sekä ennen matkaa ja sen aikana. Mukava mies, ymmärsi ilmasto- ja ihmisoikeusasioita. Juuri nyt hän nauttii komennusmaassaan erityistä huomiota, sillä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella hän on myös EU:n korkein edustaja Nepalissa.

Muistan erityisen hvvin, miten istuimme patiolla, joimme viskiä ja kuuntelin briiffausta Nepalin vallankumouksen jälkeisestä poliittisesta tilanteesta.

Tunnistin helikopterin matkustajalistalta myös pari muuta nimeä. Koetin esimerkiksi saada haastattelun WWF:n Chandra Gurungilta, mutta minut ohjattiin hänen alaisensa puheille.

Tilanne tuntuu kummalliselta. Uutiset hyppäävät varoittamatta silmille ja iskevät tunteisiin. Maailma, josta eilen saattoi vielä tehdä nokkelaa analyysiä sivustakatsojan roolista, muistuttaa että minä ja tuttuni olemme tässä virrassa ihan samalla tavalla mukana kuin kaikki ne muutkin, joita en tunne.

Uh… Huomenta, maailma, miten pyyhkii? Samassa sopassa ollaan. Nyt täytyy vain toivoa harvinaista, hyvää uutista: helikopterin matkustajien löytymistä elossa.

Edit: Seuraavaa uutista ei tarvinnut odottaa aamuun asti. Turmakopteri löytyi, eikä eloonjääneitä ole. Surullinen olo.

Vuoden vangittuna ollut Nepalin entinen pääministeri Sher Bahadur Deuba on päässyt vapaaksi sen jälkeen, kun maan korkein oikeus on todennut Deuban vanginneen Kuninkaallisen korruptionhallintakomission toiminnan laittomaksi, kertoo Kathmandu Postin verkkolehti.

Kuningas Gyanendra on käyttänyt korruptionvastaista komiteeansa käsikassaranaan, joka on toiminut käsitellyissä tapauksissa syyttäjänä, valamiehistönä ja tuomarina. Tuomiot korruptiosta ovat rapsahtaneet poliittisin perustein. Pääministeri Deuballe piti keksiä rangaistus, kun kuningas kaappasi vallan itselleen vuosi sitten helmikuussa.

Vapautunut Deuba lupasi ryhtyä aktiiviseen poliittiseen toimintaan pian vapautumisensa jälkeen. Hän liittynee kuningasta vastustavaan demokraattiseen puoluerintamaan, joka on tehnyt sopimuksen kuninkaanvastaisesta liitosta myös maassa verisesti kapinoivien maolaississien kanssa. Liitto boikotoi hiljattain pidettyjä kunnallisvaaleja, joiden äänestysprosentti jäi kahteenkymmeneen.

Nepalilaislehdistössä päätöstä kiiteltiin, sillä sen katsottiin osoittavan, että edes itsevaltainen kuningas ei ole perustuslain yläpuolella.

Mielenkiintoinen pikkujuttu Nepalista: mielenosoituksia järjestäneet opiskelijat ovat nostamassa kansainvälisessa rikostuomioistuimessa (ICC) jutun Nepalin hallitusta vastaan. Syynä on hallituksen poliisille antama avoin määräys ampua mielenosoittajia.

Tämä tapaus testaa mielenkiintoisesti kansainvälistä ihmisoikeussysteemiä. Ihmisoikeudethan eivät ole pelkästään kaunis ideaali, vaan niiden tueksi ollaan pyritty luomaan kansainvälinen oikeusjärjestelmä. Tämän järjestelmän puitteissa ihmiset voivat haastaa hallitukset, jotka säätävät epäinhimillisiä lakeja ja toimivat sen jälkeen “laillisesti” (vrt. natsi-Saksa). Nepalin tapauksessa on kyse juuri tällaisesta tilanteesta: mellakkapoliisin valtuuksiin on lisätty toisinajattelijoiden tappaminen rauhanomaisissa mielenosoituksissa.

Käytännössä järjestelmä ei vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Saapa nähdä, miten tällä kertaa käy.

Nepal ilmoitti eilen pidättäneensä yli sata oppositiojohtajaa ja julistaneensa ulkonaliikkumiskiellon ennen täksi päiväksi suunniteltuja demokratiaa vaativia mielenosoituksia. Mielenosoitukset ovat (olisivat olleet) osa opposition kampanjointia lähestyvien vaalien alla. Amnesty International, Human Rights Watch ja Kansainvälinen asianajajajärjestö varoittavat, että rauhanomaisen poliittisen vastarinnan tukahduttaminen saattaa käynnistää laajamittaiset väkivaltaisuudet. Luulisi, että maolaississien riehuminen maaseudulla riittäisi, mutta ei.

Parin viikon päästä tulee muuten kuluneeksi vuosi siitä, kun uusi kuningas otti Nepalissa ohjat käsiinsä. Perästä kuullaan.

Kun nyt lupasin kampanjoida pari viikkoa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen, lauantaiaamuiseksi palaksi voisi kelvata linkki muutamaan videopätkään, joissa ihmisoikeuksia puolustavat naiset kertovat työstään.

• Kiina
• Guatemala
• Israel / miehitetyt alueet
• Nepal
• Espanja

Jos näistä innostui, lisää samanhenkistä propagandaa löytyy Amnestyn kansainvälisiltä AV-sivuilta.