markkinointi

Britanniassa, missä Amnesty Internationalilla taitaa olla vankin kannatus ja sitä kautta myös raha-asiat poikkeuksellisen hyvin, osataan tehdä vetoavia videoiskuja ihmisoikeuksien puolesta. Nyt olympialaisten alla järjestö on tehnyt hienon animaation, jossa pistetään tunnetasolla rinnan kisojen loiste ja meno kidutustyrmissä.

Hahmot ovat kovasti Pokemon-henkisiä. Onko tässä nyt löydetty heikko kohta video- ja peliväkivaltaan paatuneen nykyteinin tunnemaailmasta? Lapsuudesta tuttu piirroshahmoko on se koukku, jolla kaukaisetkin asiat saa yhä tuntumaan joltain?

Aiemminkin britti-Amnesty on tehnyt hienoa videokamaa ihmisoikeustyön markkinointiin. Esimerkit ovat nähtävillä Youtubessa. Omat suosikkini kertovat vesikidutuksesta, ihan tavallisista vaimojenhakkaajista ja kansainvälisestä asekaupasta. Ja täytyy sanoa, että kyllä tuo toimintaan tsemppaava motivaatiovideokin on omalla tavallaan aika söpö.

Tuhat vanhaa armeijan fillaria on melkoinen näky Senaatintorilla. Ja armeijan julkisuuskikka hyvä oivallus - olin kuvitellut sitä mainostoimiston keksimäksi, mutta kovasti fillareiden rivijärjestystä valvonut pääesikunnan markkinointipomo väitti ideaa omakseen.

Olen kuljeskellut ympäriinsä Lomon kanssa ja ottanut kuvia. Tämä on oma, ja Huuto.netistä. Ihan kuten nuo armeijan pyörätkin.

Tiedossa kuvia. Paljon. Valtaosa Flickrissä, osa myös Pohdiskelevan liftarin puolella.

Unkarin Amnesty ja FIDH vihjaavat, että maailman näyttäminen kauniilta ja (ihmisoikeus)ongelmattomalta saattaa johtua vain huonosta tai valikoivasta näöstä. (via Luovat, via Houtlust)

Mainostoimisto Bob Helsinki on ryhtynyt taisteluun alkuperäisten tuotemerkkien puolesta. Helsingissä yhtiö on ostanut julkisen tilan pinkeille mainoksille, joissa esitellään CopyCompanyn palveluita: julkkisten kaksoisolentoja, “. Kuvissa poseeraavat Hjallis Harkimon, Vesa Keskisen ja Jussi Parviaisen “duplikaatit”.

Oikeasti kuvissa ovat miehet itse. “Tämä on kampanja alkuperäisten tuotemerkkien puolesta”, Bob Helsinki julistaa. “CopyCompany on kuvitteellinen yritys, joka kopioi kaikkea alkuperäistä ja myy sitä halvella eteenpäin.”

Jaa. Minä luulin, että juuri tässä on markkinatalouden idea. Hyvät ideat otetaan tehokkaaseen käyttöön ja kilpailu puskee hinnat alas. Kisassa voittavat innovatiivisin, parhaiten hommansa osaava yritys (riittävästi omia ideoita + kilpailijoiden tarkkailu + tehokas tuotantokone) ja kuluttaja.

Miksi kuluttajan pitäisi maksaa “aitoudesta”? Miksi minun pitäisi hankkia vahakabinettiini riittävästi näköisen patsaan sijasta Hjallis itse? Jos halpakopio ajaa saman asian, mitä helvetin järkeä on maksaa siitä, että joku on keksinyt tehdä limonadista Limsaa?

Todellisia uusia keksintöjä ja tuotekehittelyä suojaavat patentit ja joiltain osin myös tekijänoikeuslaki. Kekseliäisyydelle ja luovuudelle on tilaa, mutta yhteiskunnan etuun ei kuulu se, että hyvää voisi pantata ja kiskoa siitä ylihintaa. Kuluttajan ei aitoutta tarvitse suojella.

Bob Helsingin huoli on tietenkin paikallaan, kun ottaa yhtiön oman näkökulman. Brändistä maksettu extra menee paitsi firmojen sikariportaan taskuun, myös mainostoimistojen pullakahvien ja prameiden kokkarikutsujen kuluihin.

Isälläni oli tapana viljellä vanhan kansan sananlaskuja, joista yksi sopii erinomaisesti CopyCompany-kampanjan kuvaamiseen: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

Älä osta mitään -päivän päätteeksi mikään ei piristä niin kuin reipas satsi tuoreita vastamainoksia. Adbusting on hieno laji, mukavaa että Luontoliittokin on mukana. Mainoskuplan voittotyöt julkistettiin tänään.

Laitoin eilen mainoksia Pohdiskelevaan liftariin. En miettinyt asiaa etukäteen paljoakaan - olin kiinnostunut siitä, miten Googlen Adsense toimii ja miten paljon ihmiset klikkailevat näkemiään mainoksia. Ajattelin, kuten monien muidenkin asioiden kanssa, että helpoin tapa perehtyä on kokeilla itse.

Kirjauduin mainospalveluun, muokkailin mainospalkit leiskaan, tein korjaukset koodiin.

Sitten iski krapula. Read the rest of this entry »