Maailma

Kaikki ovat varmaan huomanneet jo BBC:n uutisen, jonka mukaan kolmannes maailman ihmisistä kannattaa kidutusta jossain tilanteessa. ^[1] Melko huolestuttavaa. Ihmiset ovat tyhmiä.

Suomalaisissa ihmisoikeuskeskusteluissa minua huolestuttaa enemmän se tyhmyys, jolla joka saatanan väkivaltakeskusteluun vedetään “kyllä henkinen väkivalta voi olla yhtä julmaa kuin fyysinen väkivalta”. Eli siis, sinun vittuilusi sattuu minuun enemmän kuin minun lyöntini sinuun.

Mistä nämä tyypit sikiävät?

Totta kai ihmisiä voi kyykyttää ja aiheuttaa traumoja ilman nyrkkejä, ihan vain psyykkaamalla, mutta kunnon piekseminen on kuitenkin ihan eri juttu. Kumman ottaisit mieluummin: puolisosi huutamassa päivittäin, että sinusta ei ole mihinkään vai vaimokkeen/miehekkeen, joka pieksää sinut kerran kuussa harjanvarrella viikoksi sairaalaan?

Onko muuten suomeksi olemassa sitä lähinnä jenkkiläisistä elokuvista tutta lorua, jossa sanotaan, että “sticks and stones may break my bones, but names can never hurt me”?

New York Times analysoi mielenkiintoisessa jutussa ongelmia, joita kehitysmailla on vaurauden tiellä. Ajatus siitä, että vain Euroopan ja Yhdysvaltojen suojatullit estävät kehitysmaita kaappaamasta työvoimaintensiivisiä teollisuusaloja - kuten vaatevalmistuksen ja elektronisten laitteiden kokoonpanolinjat - itselleen, on melkoisen vajavainen.

Juttu Laosista kertoo, miten moninaisia ongelmia halvan työvoiman perässä kulkeminen saattaa tuottaa. Yhdysvaltalaisen vaatevalmistajan kokemuksen mukaan suoraan maalaiskylistä saadut ompelijat ovat kyllä halpoja, mutta kouluttamattomia ja tottumattomia koneisiin. Ompelijoiden työ ei ole erityisen tehokasta, ja englanninkielentaitoisia konttorityöntekijöitä hoitamaan kansainvälisiä ei ole lainkaan - ei ainakaan toivottuun hintaan. Lisäksi huonot kulkuyhteydet lisäävät kustannuksia ja paikallisen pankkijärjestelmän kehittymättömyys tekee rahoituksen saamisesta vähintäänkin hankalaa.

Tarinan opetus on, että tullirajojen poistaminen ja vapaakauppa eivät tarkoittaisi automaattisesti lisää töitä kaikille maailman köyhimmille. Kilpailukyvyssä on kyse muustakin kuin halvimmasta mahdollisesta työvoimasta. Työntekijöiden pitäisi olla myös koulutettuja, maan infrastruktuurin pitäisi olla kunnossa ja taloudellisen systeemin toimia myös paikallisesti. Tullit ovat se viimeinen niitti, joka tekee köyhistä maista kisan häviäjiä.

En voi olla pohtimatta tässä Suomen tietä vaurauteen - sen pohjanahan oli varhainen maareformi, laaja äänioikeus ja satsaaminen (kaikkien) koulutukseen. Pelkästään tuijottamalla palkkoja ja “kilpailukykyä” ei oltaisi päästy tähän, missä nyt ollaan.

Sama ollaan huomaamassa myös kehitysmaista käytävässä keskustelussa, mikä on varsin terveellistä.

Laajemmassa mittakaavassa tässäkin keskustelussa taustalla voi nähdä ongelmana maailman selittämisessä aiemmin tehdyt laskuvirheet. Uusliberalistinen malli, johon 1980-luvun kehityspolitiikka - ja talouspolitiikka laajemminkin - perustui, pystyi selittämään maailman kauniisti ja järkevän kuuloisesti, kertomaan mistä kana pissii. Vikaan mentiin siinä, että malli oli liian yksinkertainen, eikä toiminut. Näin siitä huolimatta, että jotkut yhä kieltäytyvät tätä uskomasta.

Minua nykyäänkin hirvittää, kun kansantaloustieteen airuet esittelevät matemaattisia maailmanselityksiään. Matemaattiset yhteiskuntamallit ovat kieltämättä elegantteja ja vakuuttavat luonnontieteitä jäljittelevällä esitystavallaan, mutta unohtavatko ne jotain? Ovatko kaikki lopputulokseen vaikuttavat muuttujat mukana, vai jätettiinkö ne sivuun koska niitä pidettiin epäolennaisina tai liian vaikeina muuttaa numeroiksi?

Mutta minä olenkin mukatieteellinen yhteiskuntajorisija, joka on hankkinut talousymmärryksesnsä lukemalla taloushistoriaa, ei -tiedettä.

Vuoden vangittuna ollut Nepalin entinen pääministeri Sher Bahadur Deuba on päässyt vapaaksi sen jälkeen, kun maan korkein oikeus on todennut Deuban vanginneen Kuninkaallisen korruptionhallintakomission toiminnan laittomaksi, kertoo Kathmandu Postin verkkolehti.

Kuningas Gyanendra on käyttänyt korruptionvastaista komiteeansa käsikassaranaan, joka on toiminut käsitellyissä tapauksissa syyttäjänä, valamiehistönä ja tuomarina. Tuomiot korruptiosta ovat rapsahtaneet poliittisin perustein. Pääministeri Deuballe piti keksiä rangaistus, kun kuningas kaappasi vallan itselleen vuosi sitten helmikuussa.

Vapautunut Deuba lupasi ryhtyä aktiiviseen poliittiseen toimintaan pian vapautumisensa jälkeen. Hän liittynee kuningasta vastustavaan demokraattiseen puoluerintamaan, joka on tehnyt sopimuksen kuninkaanvastaisesta liitosta myös maassa verisesti kapinoivien maolaississien kanssa. Liitto boikotoi hiljattain pidettyjä kunnallisvaaleja, joiden äänestysprosentti jäi kahteenkymmeneen.

Nepalilaislehdistössä päätöstä kiiteltiin, sillä sen katsottiin osoittavan, että edes itsevaltainen kuningas ei ole perustuslain yläpuolella.

Global Voices tarjoaa tänään mielenkiintoisen katsauksen Iranin blogirintamaan, joka saa suomalaisen blogistanin tuntumaan melkoisen vähäpätöisten aiheiden kanssa puuhastelevalta lintukodolta.

Iranilainen Global Voices -bloggaaja Hoder on kyllästynyt valtiotason vastakkainasetteluun ja lähdössä Israeliin ystävyysmatkalle paikallisen bloggaajan tykö. Uhkana on, että matka tietää ongelmia.

Toisilla Iranissa niitä ongelmia on. Bloggaamisen takia vangittu Mojtaba Mamininejad on nähty käsiraudoissa ja vankasti vartioituna tekemässä loppukoettaan yliopistolla. Vaikea kuvitella moista raportointia Suomessa, eikö?

Samaan aikaan muut iranilaiset bloggaajat arvostelevat rajusti lievässä ulkopoliittisessa kriisissä olevaa maata. Heidän joukkoonsa kuuluu entinen varapresidentti Mohammad Ali Abtahi, joka arvostelee blogissaan (englanniksi) presidentti Mahmoud Ahmadinejadin vetämää linjaa:

The art of foreign policy is to attract the cooperation of the world for national interest not making confrontation with them.

Suomalaisia ei muuten Global Voicesin toimituskunnassa ole ainuttakaan, ja ainoa linkki suomalaiseen blogiin on vinkki Finland for Thoughtin postaukseen älyttömistä liikennesäännöistä. Tilannetta olisi hyvä tasapainottaa. Jostain tarvittaisiin ruohonjuuritason suomalaisääni globaaliin kuoroon.

Nepal ilmoitti eilen pidättäneensä yli sata oppositiojohtajaa ja julistaneensa ulkonaliikkumiskiellon ennen täksi päiväksi suunniteltuja demokratiaa vaativia mielenosoituksia. Mielenosoitukset ovat (olisivat olleet) osa opposition kampanjointia lähestyvien vaalien alla. Amnesty International, Human Rights Watch ja Kansainvälinen asianajajajärjestö varoittavat, että rauhanomaisen poliittisen vastarinnan tukahduttaminen saattaa käynnistää laajamittaiset väkivaltaisuudet. Luulisi, että maolaississien riehuminen maaseudulla riittäisi, mutta ei.

Parin viikon päästä tulee muuten kuluneeksi vuosi siitä, kun uusi kuningas otti Nepalissa ohjat käsiinsä. Perästä kuullaan.

Thaimaassa kaksi parikymppistä kalastajaa, Wichai Somkhaoyai ja Bualoi Posit, ovat saaneet kuolemantuomion brittiläisen reppureissajan raiskauksesta ja murhasta. Tapaus on siitä erikoinen, että siinä on havaittavissa hieman kansainvälistä ristivetoa.

Ensinnäkin Kathrine Hortonin julma murha herätti valtaisaa huomiota Briteissä, kun nuoren naisen ruumis löydettiin rannalta 2. tammikuuta. Kansainvälisen paineen alla maineestaan huolestuneen lomasaaren viranomaiset etsivät syylliset pikavauhtia ja oikeuskäsittely oli valmis kahden viikon kuluttua ruumiin löytymisestä.

Vaikka Kathrine Hortonin murha oli kauhistuttava, kauhistuttavaa on myös supervauhdilla toimineen valtiokoneen verenhimo. Tuomarien lisäksi tappotuomion julisti Thaimaan pääministeri, joka totesi kalastajien tahranneen maan julkisuuskuvan ja ansaitsevan siksi kuolla.

Amnesty International, jonka päämaja on Lontoossa ja jossa varmasti on tilannetta päästy seuraamaan melkoiselta aitiopaikalta, on ilmaissut huolensa mahdollisesta oikeusmurhasta. Köyhillä kalastajilla tuskin oli mahdollisuutta erityisemmmän reiluun oikeudenkäyntiin, etenkään kun vauhti oli näin nopea ja vastassa valtionpäämies ja Ison-Britannian lehdistö.

Kuolemantuomion toimeenpanoa vastustavat Amnestyn lisäksi myös Ison-Britannian viranomaiset ja Hortonin vanhemmat.