Fillarilla: Jääspeedwayta ja sohjoa
Ollut vähän samoja fiiliksiä kuin Timpalla. "odottelen sohjon sulamista – tai pyöräteiden kunnollista auraamista – ennen kuin lähden seuraavan kerran fillarilla töihin."
You are currently browsing articles tagged Helsinki.
We Love Helsinki: Luntalunta blablabla
Talvivinkki kahdeksan nauratti: "Testaa, voiko vitutukseen kuolla ja kaiva väärä auto kinoksesta."
Nyt on kaikista kauhein fillarointisää. Mahtavaksi, kovaksi ja tasaiseksi jäävaltatieksi pakkautunut lumipatja kevyen liikenteen väylillä sulaa viisitoista senttiä syväksi lumimuhjuksi, jonka alla piileskelee tasapainoa vaanivia jääpolanteita.
Yritin eilen ajaa Helsingin keskustasta kotiin Kallioon rautatien varren kevyen liikenteen väylää. Homma oli niin hidasta, että hölkkääjät ohittelivat.
Pehmeä muhju irtoiaisi tienpinnasta, kun kävisivät sen auraamassa. Parissa paikassa on käyty, siellä on verrattain hyvä ajaa. Suurimmassa osassa paikkoja ei varmasti käydä, vaan kävelijöiden, meidän sekopääfillaristien ja kevyen liikenteen väyliä oikotienä käyttävien tiekoneiden uraiseksi perunapelloksi muokkaama sohjomuhju jäätyy serpentiiniuriksi, kun sää jäähtyy pakkasen puolelle parin päivän kuluttua.
Saisivat käydä lumitöissä, mutta pelkäämpä, etteivät käy. Ehkä sitten ensi talvena, kun fillaritieverkon runkoväylät on määrä pitää ympäri vuoden kunnossa työmatkapyöräilijöitä varten.
Tags: Helsinki, liikenne, pyöräily, talvi, talvipyöräily
Copenhagenize.com – The Copenhagen Bike Culture Blog: Enter The Snow Slinger of Copenhagen
Kööpenhaminassa pyöräilijöillä ovat asiat paremmin kuin täällä pääkaupunkiseudulla. Täällä aina väitetään, että hyvähän se siellä on, kun etelässä ei ole lunta. On siellä. Ne vain hoitavat sen pois pyöräteiltä. Niin ne tekevät myös pohjoisessa Oulussa.
Tavisten talvipyöräilyn esteenä eivät ole luonnonvoimat vaan poliittisen tahdon puute.
Ehhehe. JSN sanoo, että riittää jo, kiitos.
"Julkisen sanan neuvostoon on tullut noin 120 kantelua Kaarina Hazardin kolumnista 13. tammikuuta ilmestyneessä Iltalehdessä. Kanteluita on riittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt vastaanotetuista kanteluista ilmenevät ne seikat, joiden perusteilla kolumnia halutaan neuvostossa käsiteltävän. Kilomäärää enemmän ratkaisevat kanteluista ilmenevät sisältöseikat."
Jakeluperiaatteet
Voit peruuttaa Helsingin Seudun tai Pirkanmaan Puhelinluettelon 2011 jakelun omaan osoitteeseesi tällä lomakkeella.
Anna Kontulan blogi: Koko maahanmuuttokeskustelu ihan metsässä
"keskustelu täyttyy aivan epäoleellisista kysymyksistä, kuten onko turvapaikanhakijoiden kuukausiraha nyt kympin enemmän vai vähemmän. Faktat korvataan mieluummin uskomuksilla, koska faktat sotivat ikävästi intressejä vastaan."
Helsingin seudun liikennejärjestelmä HLJ « Kaupunkifillari
"Kun katsoo kartalta, että mistä mihin pääsee seudulla junalla, metrolla, motareilla tai kehäteillä niin saa rungon siihen, mistä mihin tulee päästä myös pyöräilyn valtaväyliä pitkin. Muutaman mainitakseni niin keskusta-lentokenttä reitti on olematon ja pääradan vartta Pasilasta eteenpäin pitää vetää ihan käsittämätöntä vuoristorataa. Lisäksi kun haluaa orientoitua esim. Turun motarin suuntaiseti länteen, niin Leppävaaran kohdalla reittimerkinnät katoavat kokonaan ja reitiltä eksyy."
Traffic Enforcement for Bicyclist Safety on Vimeo
Chigagon poliisin opastusvideo pyöräilijöiden turvallisuudesta. Autoa kuuluu sakottaa mmun muassa, jos se on pysähtynyt pyöräkaistalle. Pyöräilijälle puolestaan sakkoja jalkakäytävällä ajamisesta. Tuosta saisi ottaa oppia Suomessakin.
Fillarikesä: Rotterdamin asiantuntijat arvostelivat stadin pyöräilyolot
"Käytössä olevat resurssit ja noudatetut keinot tuskin riittävät, jotta tavoite pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistamiseksi 6 prosentista 12:een vuoteen 2015 mennessä täyttyisi. Lisäksi päämäärä ei ole kovinkaan kunnianhimoinen ottaen huomioon, miten tärkeää on vähentää sekä päästöjä että melua ja parantaa ihmisten terveyttä."
YouTube – Kunstrad EM 2009 Carla und Henriette Hochdorfer
Viiden minuutin kohdalla ajattelin, että aika hyvin – mimmi keulii ilman käsiä toinen mimmi hartioilla seisten. Kun ne sitten pysähtyivät, vaihtoivat suuntaa ja tekivät piruetin, niin huh huh. Hullua fillarisirkusta saksa-trikoissa.
Copenhagenize.com – The Copenhagen Bike Culture Blog: Fear of Cycling 01 – Essay in five parts by Sociologist Dave Horton
People on bikes move through public space in a much more open, less mediated way than people in cars. That’s one of the pleasures of cycling, but it also potentially heightens feelings of existential vulnerability. Some people also undoubtedly fear looking inept on a bike, fear working their bodies in public, fear harassment or violence from strangers. Cities are full of fear, which is partly why and partly because people move in cars.
Kahviloita ja muita retkikohteita pyöräilijöille – Google Maps
Fillaripalstalaisten vinkkejä kahviloista pyörämatkan kohteiksi näppärästi kartalla esitettynä.
Rasismi on keskiluokkainen ilmiö at A Heartbreaking Blog of Staggering Genius
"Nationalismista juontava kansallisvaltio on kuvitteellinen yhteisö, eikä sellaista synny ilman viestintäteknologian apua ja yleisen koulutustason kasvua."
Vastuullista toimintaa: Elektroniikan hiilidioksidipäästöt
"Tehokkain tapa pienetää päästöjä on jatkaa laitteen elinkaarta. Toisaalta valmistajan tavoite on maksimoida tulosta, johon tarvitaan mahdollisimman paljon myyntiä. Toki insentiivinä on valmistaa mahdollisimman halvalla ja itse asiassa mahdollisimman kevyttä, jolloin kulutettu energia per laite laskee. Kilpailutilanne itse asiassa pakottaa tähän ja lopputulema on se, että laitteen hinta laskee ja laite tulee mahdolliseksi ostaa yhä useammille ja laitteen uusintaosto tulee helpommaksi. Puhumme ns. kulutuksen demokratisoitumisesta, jossa ennen harvoille mahdollinen tulee mahdolliseksi yhä useammalle. Kokonaisenergiankulutuksen osalta tämä on ongelma ja alussa viittaamani digitaalisen laitteiston kuluttaman energian tuplaatuminen ja triplaantuminen voi olla hyvinkin totta."
The Green Wave in Copenhagen on Vimeo
Tämä video sujuvasta fillariliikenteestä Kööpenhaminassa on kierrellyt suomalaisia pyöräilyblogeja. Onhan tuo hieno. Itse mietin Espoossa suunnistaessani, että olisipa hienoa, kun suomalaiset pyörätiet olisi viitoitettu kuten autotiet – ennakoivasti. Nyt jokaisessa risteyksessä pitää pysähtyä etsimään viittaa ja oikeaa suuntaa, ja kun viitta puuttuu, pysähtyä tulkitsemaan karttaa. Aijai, kun varoittava viitta jo ennen risteystä niin, että voisi hyvässä kruisailuvauhdissa ennakoida tulevan käännöksen.
Fillarikesä: Pyöräilykypärä on turvallisuusriski
"Turvallisuuspäällikön mukaan tunteet voivat kuumeta paikallisotteluissa, ja Vartti-lehden mukaan "turvallisuuspäällikkö halusi varmistaa, että katsomossa on mahdollisimman vähän irtoesineitä, joilla voisi vahingoittaa katsojia tai pelaajia."
Pari Kulutusjuhla-henkistä arviota näin häiden jälkimainingeissa:
.Järjestimme juhlat Villingin Villa Widablick-huvilassa. Kesäisiin kemuihimme paikka sopi mainiosti, mutta huvilan 490 euron (+ saunan + vieraiden majoitukseen käytetyn pikkumökin, yht. n.700 euroa) hinta oli kyllä runsaanpuoleinen. Jouduimme tekemään viisitoistahenkisellä talkooporukalla pari päivää töitä, että saimme paikan juhlakuntoon ja tarvittavat tavarat paikalle. Huvila kun oli melko siivottomassa kunnossa, eikä siellä ole juoksevaa vettä tai edes verhoja.Tämä hinta vs. varustetaso -ongelma korostuu, kun paikka on saaressa. Sinne ei tavaraa ihan noin vaan tuoda viereen, vaan kaikki on rahdattava veneellä – myös vieraat, mikä ei ole ihan ilmaista puhaa kesäsesonki-Helsingissä.
Ilmeisesti partiolaisilla ei riitä into paikan pitämiseen, kun sopimus kaupungin kanssa on katkolla.
Innottomuus kuulsi läpi jokaisella kerralla, kun otin yhteyttä huvilan yhteyshenkilöön. Verkkosivuilla luvataan apua kuljetusten järjestämisessä, paikan pidossa sun muussa, mutta näitä ei ollutkaan tarjolla. “Siellä on jotain vanhaa tietoa”, oli selitys. Kun huomautin, että tämän pitäisi näkyä hinnassa, vastaus oli, että “tämä on näitä valintatilanteita, ota tai jätä”.
Hyvä puoli oli, että kova hintapyyntö ja hikinen suhtautuminen vuokralaisiin syö paikan suosiota. Koska se ei kenellekään muulle kelvannut, saimme hoitaa järjestelyjä ja jälkisiivouksia juhlia edeltävänä ja niitä seuraavana päivänä.
Ja niin, sanoinko jo, että paikkahan on vaivan ja hinnan vastapainoksi hyvällä säällä ihan paratiisi? No, se on.
Erähenkisellä häämatkalla Kävimme Nuuksion Oravankolo-mökillä. Sekin oli kiva ja symppis paikka, mutta ei, aikuisten oikeesti, 60 euron yövuokransa väärti. Vieraskirjaan joku “vuosia” paikassa vieraillut oli kommentoinut, että “vuokrat nousevat vuosi vuodelta, mutta palvelu heikkenee”. Vaimo totesi, että “Lapissa tämä olisi ilmainen autiotupa”, mikä kuvaa mökin “palvelutasoa” aika hyvin. Vaimo on vieraillut myös TIkankolossa, joka on saman hintainen, mutta ihan eri kaliiberissa. Kannattaa valita siis mieluummin se.
Hieno paikka lampineen, silti. Matoja ei onkireissulle löytynyt, mutta ruisleivänpalalla sain särjen ja särjenpalalla seitsemän ahventa. Ja kun soittelin Villin Pohjolan asiakaspalveluun, sain ystävällistä ja mainiota palvelua laskunmaksuun ja sen todistamiseen liittyvissä kommervenkeissä.
Ihan puhtaasti positiivinen kulutuskokemus sen sijaan olivat Ortliebin pyörälaukut, jotka lainasin kavereilta häämatkaa varten. Ihan loistavat pelit. Itse käytin reissussa Bilteman laukkuja, mutta ne joutavat kiertoon – hankin meillekin tuollaiset Ortliebit jahka kauppaan ennätän.
Tags: häät, Helsinki, kuluttaminen, laukut, nuuksio, pyöräily
Kulutusjuhla » Parkkipaikkapiknik rikkoikin tieliikennelakia – tai ei sitten ehkä kuitenkaan
Kummallinen keissi, jossa poliisi kävi häätämässä hipit parkkiruudusta ilman kunnollista syytä. Yrittivät kyllä paikan päällä keksiä sellaisen.
Havis Amandan patsaalta lähtee taas tänään 11. elokuuta kriittinen pyöräretki klo 17. “Kriittinen pyöräretki kulkee niillä tieosuuksilla Helsingissä, joilla pyöräilijät on jätetty autoilijoiden varjoon. Tulemalla mukaan osoitat, että olemme merkittävä joukko ihmisiä, emmekä vain satunnaisia harrastelijoita. Meillä on oikeus hyvin suunniteltuihin ja laadukkaisiin pyöräyhteyksiin ja on kohtuutonta, että kaupunkia suunnitellaan saastuttavien ja tilaa vievien yksityisautojen ehdoilla. Helsingin kantakaupunkiin tulee toteuttaa laadukas pyöräkaistaverkosto.”
Pyöräilyn esteet nousivat pääkirjoitustasolle « Kaupunkifillari
"Helsingin Sanomat käynnisti viikonloppuna erittäin tärkeän keskustelun pyöräilyn edellytysten parantamisesta. Lehti julkaisi sunnuntaina paperiversiossaan Helsingin uuden pyöräliikennesuunnittelijan Marek Salermon haastattelun, jossa Salermo hahmotteli pyöräilyn tulevaisuutta Helsingissä. Hän totesi, että on virhe niputtaa kaupunkisuunnittelussa pyöräily ja jalankulku yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tästä 1960-luvulla kehitetystä suunnittelufilosofiasta on luovuttu jo suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa. "
Fillarilla: Ajoneuvokeskustelu
"Kovasti nämä suunnitelmat herättävät vastustusta. Aremmat ja verkkaisesti ajelevat pyöräilijät eivät mielellään mene autojen sekaan. Toisaalla taas jääräpäisimmät autoilijat vastustavat pyöräilijöiden tuomista heidän reviirilleen."
Fillarikesä: HS jatkaa: fillari on ajoneuvo
"Siitä tulikin mieleeni pyöräteiden ja niiden pientareiden kunnossapito. Otanpa tänään pari kuvaa yhdeltä kevyen liikenteen baanalta. Sen varrella tulee aina mieleen, että fillaristit on tosiaan vain poistettu autoilijoiden tieltä."
Hesarin pääkirjoitus noteerasi aamulla Helsingin pyöräilyn suunnittelusta vastaavan Marek Salermon ajatukset siitä, että fillaria pitäisi käsitellä kaupunkisuunnittelussa ajoneuvona – ei siis ajatella pyöräilijää nopeana jalankulkijana vaan hitaana autoilijana.
Tuli hyvä mieli. Just näin.
Pääkkärissä huomataan myös, että
Pääkaupunkiseudun pyörätieverkko tehtiin alun perin ulkoilutarkoituksiin. Nyt se palvelee entistä enemmän myös jokapäiväistä liikkumista, kuten työmatkaliikennettä.
Esimerkiksi Keskuspuiston reitit ovat mahtavia pyörälenkkimaastoja näin kesällä. Kun lähtee hikilenkille aamuisin tai iltaneljän aikaan, huomaa niiden olevan myös fillarityömatkaliikenteen “moottoriteitä”. Lähes kaikki pohjoisesta keskustaan töihin pyörällä sukkuloivat tulevat puiston läpi.
Talvisin ulkoilureitit ovat lähinnä hiihtokunnossa. Ulkoilureittejä, nääs. Lumipyryn jälkeen pannaan ensin kuntoon autotiet, hupipolut joutavat odottamaan.
Reitit ovat myös ruokottoman huonosti opastetut. Perille löytää, jos on aikaa eksyä muutamaan kertaan. Suorin reitti pitää oppia ulkoa.
Ulkoilija joutuu välillä myös kiertämään – minnes sitä ulkoillessa kiire olisi? – ja toisinaan on tehty kiva mäki jossa nostaa lenkkipulssia. Joka-aamuisella työmatkalla ylimääräinen kiusanteko (maisemoidut pakkokiertoreitit ja rinnerallit) saattaisi kyllä pidemmän päälle lähinnä vituttaa.
Katseltiin tuossa hiljan kämppää Maununnevalta. Ensin ajattelin, että mahtavaa, sehän on ihan Pirkkolan kyljessä, siitähän ajaa tosi kivasti Sanomatalolle töihin puiston läpi. Sitten tajusin, että ei onnistu kuin seitsemän kuukautta vuodessa. Melkein puolet vuodesta eli talven rospuuttokeleillä pitää mennä muita reittejä tai toisilla vehkeillä.
Kivat kesäreitit eivät ole Helsingissä talven työmatkareittejä.
Kalliosta pääsee sentään kesät talvet yhtä hyvin keskustaan, kun iso osa reiteistä kulkee joka tapauksessa autotietä.
Tags: Helsinki, kaupunkisuunnittelu, liikenne, pyöräily, talvipyöräily
Lamaloma kaunistaa kotimaan | Taloussanomat
"Kun lama leikkaa kulutushaluja, britit ovat löytäneet perinteiset harrastuksensa uudelleen: puutarhapalstat, polkupyörät, huvilaiturit ja hikivaellukset." Pöh. Mulla on tänä kesänä mennyt jo parin viikon ulkomaanmatkan verran rahaa fillariin. Että se siitä halpuudesta. Hauskaa on kyllä ollut.
Pyörämogulit – HS.fi – Nyt
Puffijuttu Pelago-pyöräfirman perustaneesta kaveriparista. "Pelago-nimi keksittiin jo 2000-luvun alussa. "Se tulee archipelagosta, saaristosta. Ja Helsinki on saaristo-, tai oikeastaan merenrantakaupunki. Nimellä voi myös leikitellä, tyyliin pe-la-go, niin kuin perjantai-lauantai-go." "



Tuoreimmat kommentit