Pohdiskeleva Liftari » folksonomia

No nyt se tägittäminen tulee

Teppo — Sat, 03 Feb 2007 04:54:30 +0000

Sekä Tuija että Jari (ja varmasti monet muut) ovat nähneet vaivan arvoiseksi kirjoittaa BBC:n uutioimasta Pew internetin tutkimuksesta, jonka mukaan internetkäyttäjät ovat tägittämällä muodostamassa semanttista veppiä. Kiva huomata olleensa etunojassa etunojassa, kun jo hyvän aikaa on lisännyt tägit blogimerkintöihin ja kirjoitellut sekavia niin tägeistä kuin laajemmin folksonomioistakin. Yleensä sitä on vain väärässä ja hakoteillä, kun kirjoittaa ihan muista asioista kuin kaikki muut.

Share this:

Samasta aiheesta

Mitä folksonomia on?

Teppo — Sun, 22 Jan 2006 05:21:05 +0000

Olen viime aikoina intoillut avainsanoista (joita systemaattisesti kieltäydyn kutsumasta tägeiksi tai tageiksi, kuten kansainvälinen trendi vaatisi) ja folksonomiasta. Suomeksi aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu, vaikkakin asiaan perehtyneitä ihmisiä on. Jo vuosia sitten, kun minulla ei ollut minkäänlaista ymmärrystä koko ilmiöstä, esimerkiksi Jere puhui avainsanojen käytön puolesta.

Folksonomia on termi, jolla kuvataan avainsanoihin perustuvaa, vapaasti verkossa tapahtuvaa tiedon jäsentämisen tapaa. Sanassa yhdistyvät väkeä tarkoittava sana folk ja perinteistä kategorisointiin perustuvaa tieteellistä luokittelujärjestelmää tarkoittava sana taksonomia. Sanan keksijänä pidetään Thomas Wander Valia, joka myös pyrkii tarkentamaan nykyistä folsonomian määritelmää.

Siinä missä luokittelu perustuu ajatukseen kattokäsitteistä ja niiden alle jakautuvista alaluokista, folksonomia perustuu ihmisten tietoon liittämiin assosiaatioihin.

Petri Vilén antaa hyvän esimerkin taksonomisen ja folksonomisen luokittelutapojen eroista:

>“Taksonomisessa luokittelussa kettu luokitellaan seuraavasti

>Eläinkunta – Selkäjänteiset – Selkärankaiset – Nisäkkäät – Petoeläimet – Koiraeläimet – Ketut (vulpes) – vulpes

>Folksonomiassa kettu voitaisiin luokitella edellä mainittujen sanojen lisäksi esimerkiksi seuraaviin avainsanoihin:

>punakettu, punainen eläin, nisäkäs, Eurooppa, Pohjois-Aasia, Pohjois-Amerikka, metsäeläimet, suomalaiset eläimet ”

Avainsanoihin perustuva luokittelu on tullut tunnetuksi ennen kaikkea del.icio.us-linkkimuistion ja Flickr-kuvapalvelun kautta. Molempien suosio perustuu siihen, että ne tarjoavat yksittäiselle käyttäjälleen helpon mahdollisuuden arkistoida digitaalista tietoa (linkkejä ja valokuvia) helposti ja helposti löydettävästi. Muistiin merkitsemisen yhteydessä käyttäjät merkitsevät kuvat ja linkit assosiatiivisilla avainsanoilla, joiden avulla ne on jälkeenpäin helppo löytää. Toisaalta avainsanojen avulla muut palvelun käyttäjät pystyvät löytämään samaan aihealueeseen liittyviä linkkejä tai kuvia.

Folksonomian etu yksilön kannalta taksonomiaan verrattuna on sen helppous. Avainsanojen käyttö tiedon arkistointiin ei edellytä perehtymistä luokittelujärjestelmään, joten aloittamiskynnys on matala. Arkistoijalla ei tarvitse olla kirjastonhoitajan koulutusta. Rashmi Sinha kiinnittää tähän huomiota erinomaisessa avainsanoihin perustuvan arkistoinnin kognitiivisessa analyysissään.

Sinha on analysoinut myös toista folksonomian merkittävää piirrettä, sosiaalista ulottuvuutta. Avainsanoja käyttävien järjestelmien avulla ihmisten on mahdollista löytää kohtuullisen helposti muita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. Sosiaalisuus myös muokkaa avainsanojen määrittelyä. Molemmat ilmiöt voi huomata esimerkiksi blogilistan hakemistossa, jossa blogien pitäjät voivat vapaasti määritellä blogilleen avainsanoja, “luokkia”. Selaamalla samaan luokkaan kuuluvia blogeja voi löytää itselleen mielenkiintoisia blogeja. Vastaavasti ainakin itse olen kokenut perustelluksi muuttaa oman blogini luokittelua siten, että se vastaa paremmin muiden samantyyppisten blogien luokkajakoa.

Kun ensimmäisen kerran kuulin ehdotuksen, että tietoa ryhdyttäisiin järjestelemään vapaasti määriteltävillä avainsanoilla, oli puhe nimenomaan Blogilistan hakemiston luokitteluperiaatteesta. Olin ennalta määritellyn luokittelun luomisen kannalla: ihmisethän voisivat antaa kummallisia sanoja, ja syntyisi luokkia, joissa olisi esimerkiksi vain yksi blogi. Avainsanojen perusteella tapahtuva tiedon jäsentely tuntui liian mielivaltaiselta.

Folksonomia ei tuotakaan tietorakenteita, joissa jokaiselle valokuvalle, linkille tai artikkelille olisi olemassa vain yksi oikea luokka. Kuten Vilënin esimerkistä näkee, avainsanoilla tapahtuva luokittelu riippuu pitkälti yksittäisten ihmisten tuottamista assosiaatioista. Kertooko tämä artikkeli esimerkiksi tekniikasta vai onko se osa kognitio- tai informaatiotiedettä?

Wikipedian artikkelissa folksonomiasta varoitetaan sekoittamasta folk taxonomy -termiä folksonomiaan. Folk taxonomylla tarkoitetaan sosiaalisia luokittelujärjestelmiä, jotka – toisin kuin tieteellinen luokittelu – poikkeavat kulttuurista toiseen. Tilanne on kuitenkin samankaltainen myös verkossa tapahtuvassa tiedon jäsennyksessä. Eri ihmiset ja ihmisryhmät voivat luokitella tietoa eri tavoin. Tämän voi nähdä kaaoksena tai rikkautena, ja ainakin antropologeja aiheen luulisi jossain vaiheessa alkavan kiinnostaa.

Verkossa tietoa (kuvia, linkkejä, blogimerkintöjä) tuottavia ihmisiä on miljoonia. Kaikkia heitä ei voi edellyttää perehtymään tieteelliseen tiedonluokittelujärjestelmään. Avainsanoihin perustuva tietojäjestelmä on epätarkempi kuin taksonominen järjestelmä, joten sen käyttö tiedon etsimisessä edellyttää kykyä suodattaa epäolennaisuuksia ja hyväksyä ohilyöntejä. Assosiatiivisten avainsanojen syöttäminen on kuitenkin helppoa, ja se on avainasia.

Avainsanoja käyttävät järjestelmät myös sivistyvät koko ajan ja osaavat entistä paremmin käyttää paitsi yksittäisiä avainsanoja, myös niiden yhdistelmiä ja (jonkinlaisella sumealla logiikalla) myös arvata lähelle osuvia avainsanoja.

Avainsanat, siis folksonominen tiedon arkistointi, palvelevat bloggaajia itseään. Minun on vuoden päästä kohtalaisen helppoa löytää tämä merkintä arkistoistani katsomalla, mitä olen kirjoittanut folksonomiasta. Toisaalta avainsanojen käyttö parantaa myös mahdollisuuksia sille, että samasta aiheesta kiinnostuneet ihmiset löytävät sivuni – sekä google että blogihakukone Technorati pitävät avainsanojen käyttäjistä. Kolmanneksi, minun on helppo palvella lukijoitani tarjoamalla heille linkki johonkin avainsanojen perusteella tietoa folksonomisesti kokoavaan palveluun.

Kotimaanrakkaiksi loppusanoiksi, olkaa hvvät: Technoratin listaamat tuoreimmat blogimerkinnät avainsanalla Suomi, samalla sivulla myös tuoreimmat Suomi-aiheiset flickr-kuvat. Voitte listätä omanne joukkoon alkamalla käyttää avainsanoja ja kirjoittamalla jotain Suomesta.

Lisälukemiseksi suosittelen seuraavia:

* Technorati tags Sivulla suosituimmat blogeissa käytettävät avainsanat
* A cognitive analysis of tagging
(or how the lower cognitive cost of tagging makes it popular)
* A social analysis of tagging
(or how tagging transforms the solitary browsing experience into a social one)
* Folksonomy Definition and Wikipedia
* Would We Create Hierarchies in a Computing Age?
* Categories versus Tags – What’s the Difference and Which One?

Share this:

Samasta aiheesta

Äänestä tärkeästä tiedosta – linkitä

Teppo — Sun, 15 Jan 2006 09:33:20 +0000

Kun löydät mielenkiintoisen, osuvan tai muuten vain hyvän sivuston tai blogimerkinnän, linkitä siihen blogissasi. Linkitä, vaikkei sinulla olisi löydöstäsi mitään uutta, omintakeista sanottavaa.

Linkittäminen on tiedosta äänestämistä. Siinä missä kuluttaja äänestää tuotteiden paremmuudesta ostopäätöksillään, verkon käyttäjä äänestää tiedosta linkittämällä.

Toisin kuin Killingin slogan väittää, linkittäminen ei ole altruismia – se on utilitarismia. Siitä hyötyvät kaikki.

Linkit vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin muut verkossa kävijät löytävät verkkosivut. Osa ihmisistä löytää perille klikkailemalla linkkejä, mutta ennen kaikkea linkit parantavat tiedon sijoittumista hakukoneiden tuloksissa. Mitä enemmän linkkejä (”ääniä”), sitä tärkeämpänä Google sivuja pitää ja sitä todennäköisemmin ne sijoittuvat hakutulosten kärkeen. Esimerkkejä ei taritse hakea tapaus Lehtovaaraa kauempaa.

Samaa logiikkaa noudattavat (enemmän tai vähemmän) Technorati – ja blogistanin rakastettu Blogilista. Koko verkossa käynnissä oleva hajautettu tiedon luokittelu, folksonomia, perustuu linkittämiseen.

Toisin kuin tänään käytävissä presidentinvaaleissa, näissä kemuissa käytössä on enemmän kuin yksi ääni per kansalainen. Mainostajat ovat jo tajunneet tämän, ja käyttävät tilannetta roisisti hyväkseen. Hakukoneoptimoinniksi kutsuttu tietotekninen käsityöala perustuu osin lumeblogien ja -linkkien tuottamiseen.

Rahalla voi siis verkossa ostaa ääniä, mutta niitä voi tässä pelissä käyttää myös ilmaiseksi. Älä nuku, käytä oikeuttasi määrittää, mikä on verkossa tärkeää. Äänestä. Linkitä.

Share this:

Samasta aiheesta

Kategorioista avainsanoihin – tarkempaa, yhteisöllisempää blogimerkintöjen luokittelua

Teppo — Mon, 02 Jan 2006 04:12:26 +0000

Pohdiskelevan liftarin vuodenvaihteeseen ajoittuneen uudistuksen pääasiallinen tarkoitus oli (oman mielen piristämisen lisäksi) ottaa askel kohti verkottuneempaa, kokonaisuuden kannalta merkittävämpää bloggaamisen tapaa. Suuri muutos kiteytyy käytännössä katsoen täydelliseen luopumiseen melko suurpiirteisesti merkintöjä erilaisten aihenimien alle koonneesta kategorisoinnista. Sen sijaan, että pyrkisin vastaisuudessa sovittamaan merkintäni johonkin aiemmin keksimääni “kategoriaan”, merkitsen jokaiseen tästedes kirjoittamaani artikkeliin niiden sisältöjä mahdollisimman hyvin kuvaavat tagit eli avainsanat.

Avainsanojen tarkoitus on tehdä tiedon luokittelusta hienojakoisempaa aiemman “yleinen/media/ihmiset” -tyyppisen jaottelun karkean kategorisoinnin sijaan. Tämä palvelee muitakin kuin tämän blogin aktiivilukijoita. Avainsanojen käyttö on askel suuntaan, jossa blogien kirjoittajat ikään kuin puolivahingossa työstävät verkon valtavaa tietomäärää kokonaisuutena helpommin hallittavaan muotoon luokittelemalla ja linkittämällä sitä. Tälle tiedon luokittelun tavalle on olemassa hieno sanakin, folksonomia.

Folksonomia ei ajatuksena ole nettiajassa mitattuna kovinkaan uusi, sillä avainsanat ovat olleet jo useita vuosia keskeinen osa esimerkiksi Filckrin ja Del.icio.usin käyttöä. Blogimaailmassa kategoriat ovat pitäneet pintansa avainsanoja vastaan tähän asti, mutta viime syksystä lähtien suunnannäyttäjät ovat alkaneet tunnustautua tagiuskovaisiksi. Tagien avulla merkintöjä ei ole pakko tunkea johonkin ennalta määrättyyn muottiin, mikä johtaa merkintöjen aiempaa tarkempaan, joskin hajanaisempaan luokitteluun.

Blogosfäärissä tagien nousujohteelle on kaksi syytä: tagittamiselle on nyt mielekästä käyttöä ja se on entistä helpompaa. Avainsanojen avulla eri puolilla olevaa verkkoa olevaa tietoa voidaan linkittää ja koota, ja blogiohjelmistojen lisäosien avulla tämä onnistuu yhdellä napinpainalluksella.

WordPressin uuden version julkistaminen oli uskoakseni vedenjakaja, sillä sen uudet ulkoasuteemat, kuten todennäköisesti suosituimmaksi nouseva K2 ja Pohdiskelevan liftarin käyttämä Squible käyttävät tehokkaasti hyväkseen Ultimate Tag Warrior (UTW) -lisäosaa ja sen tagitysmahdollisuuksia. Väitän, että useat WordPressia käyttävät bloggaajat lähtevät WordPress 2.0:n ja K2:n myötä mukaan avainsana-avaruuteen, ja muiden on seurattava perästä.

Pohdiskelevassa liftarissa avainsanat jäsentävät tietoa sivuston käyttäjille, tarjoavat koukkuja avainsanojen avulla tietoa jäsentäville verkkopalveluille ja toimivat linkkeinä muihin tageja käyttäviin palveluihin. Etu- ja arkistosivulla blogin sisällöstä kertoo avainsana-avaruutta kuvaava tagipilvi, tag cloud. Sen perusteella on helppo intuitiivisesti hahmottaa, mistä aiheista täällä kirjoitetaan paljon, mistä vähemmän. Jokaisella sanalla on tietenkin oma arkistosivunsa.

Jokaisen merkinnän perässä on linkki kustakin avainsanasta paitsi blogin omiin arkistoihin, myös Del.icio.usin, Technoratin ja Flickrin palveluihin kyseisen avainsanan kohdalle. Jos kirjoitan täällä vaikkapa Pakistanista, merkinnän perästä löytyy linkki Del.icio.usin tuoreimpiin Pakistan-linkkeihin, Techoratin kirjaamiin tuoreimpiin Pakistan-aiheisiin blogimerkintöihin ja Flickrin Pakistan-valokuviin.

Squiblen sivuilla annettujen lupausten mukaan rekisteröityneiden käyttäjien pitäisi pystyä lisäämään asianmukaisina pitämiään avainsanoja merkintöihin. Harmikseni en tätä ominaisuutta ole toistaiseksi saanut Pohdiskelevassa liftarissa toimimaan.

Ja kiusallista sinänsä, toisin kuin Pakistan-esimerkissäni, monien suomenkielisten avainsanojen kohdalla linkkien takaa ei löydy kovinkaan montaa merkintää, kuvaa tai linkkiä – vielä. Yhteisölliseen tiedonkeräämiseen tarvitaan väkeä jotta saadaan vääntöä. Nyt siis tagittamaan niitä omia kirjoituksia, kuvia ja linkkejä. Yhteisen hyvän tähden!

Share this:

Samasta aiheesta

Pohdiskeleva liftari uudistui

Teppo — Sat, 31 Dec 2005 02:22:30 +0000

Päivitin WordPressin kakkosversioon ja vaihdoin samalla teeman Squibleen. Muutoksen myötä luovuin käytännössä kokonaan kategorioista ja siirryin avainsanojen varaan. Tästä kaikesta lisää myöhemmin.

Share this:

Samasta aiheesta

WordPress 2 houkuttelee – mutta missä tagit?

Teppo — Wed, 28 Dec 2005 12:07:17 +0000

Pohdiskelevaa liftaria ja esimerkiksi Hesarin blogeja pyörittävästä julkaisujärjestelmästä WordPressista julkaistiin tapaninpäivänä uusi versio (2.0), joka tarjoaa bloggaajalle muun muassa uuden käyttöliittymän, lisää tehoa ja paketin päälle vielä roskakommenttien seulontaohjelman. Monet bloggaajat ovat päivittäneet julkaisujärjestelmänsä ja verkko täyttyy ylistävistä kommenteista.

Vähän polttelee asentaa Pohdiskelevan liftarin konepellin alle uusi kone, täytyy tunnustaa. Taidan kuitenkin odottaa vielä tovin, kunnes kaikki tarpeelliset lisäosat on saatu sovitettua uuden version nuotteihin. Pitäisi vähän ulkoasua ruuvata muutenkin, menköön sitten samalla.

Uudistuksen mukana on tullut monta hyvää ja kovasti kaunistusta, mutta yksi asia jäi mietityttämään. Näyttäisi, että WordPressin käyttäjistä osa on liukumassa folksonomian suuntaan ja alkanut tägittää tekstejään, samaan tyyliin kuin Flickrin kuvia tai Del.cio.usin linkkejä. Tähän kelkkaan ei ainakaan Worpress 2.0 ole vielä lähdössä mukaan.

Olen testaillut muutaman viikon ajan yhtä WordPressin tagitystyökaluista, Ultimate Tagging Warrioria. UTWn avulla jokaiseen merkintään voi lisäillä avainsanoja, joita voi käyttää monin tavoin: kategorioiden tapaan sisällön jäsentäjinä blogin sisällä tai vaikka linkkeinä saman avainsanan kohdalle del.icio.usiin / technoratiin / flickriin. Tarkkojen avainsanojen avulla voidaan koota kohtuullisen relevantteja kokonaisuuksia eri blogeiin kirjoittavien ihmisten teksteistä, kuten Technorati esimerkiksi pyrkii tekemään. Perinteisen kategorisoinnin avulla tämä ei onnistu – vai miten mielenkiintoista on tarkastella Technoratin luokkia “Yleinen” tai “Satunnaiset“?

Tagitys olisi lähempänä Web 2.0:aa kuin nykyinen tapa käyttää kategorioita. Hiukkasen harmittaa, ettei WordPress ottanut askelta siihen suuntaan. Ehkä sitten ensi kerralla.

Share this: