feminismi

Äh. Tontut ovat taas liikkeellä. Keskustelupalstoilla. Enkä nyt tarkoita pelkästään Pohdiskelevan liftarin koti, uskonto ja isänmaa -henkistä itsenäisyyspäiväkeskustelua. ^[1]

Hesarin keskusteluissa on pari vanhaa ja ikiaikaista juupas-eipäs -väittelyä menossa. Toisen aloitti uutinen Usko, toivo, hakkaus -tutkimuksen uusintaversiosta, toisen uutinen feministisen mediatutkimuksen oppikirjan julkaisemisesta. Ilkeästi tulkiten ensin mainitussa miesaktivistit pitävät vaimonhakkaamista suurempana ongelmana sitä, että naisten miehiin kohdistuvasta väkivallasta ei puhuta, jälkimmäisessä suurin piirtein sama sakki väittää, mitään tasa-arvo-ongelmia ei ole.

Ajattelin pitkään, etten kommentoi näitä keskusteluita, koska olen niihin ihan pirun kyllästynyt. ^[2]

Toteanpahan nyt vain kuivakkaasti ensimmäiseen keskusteluun, että miehiä vastaan ei ole mitään salaliittoa, kunhan vaan koetetaan muistuttaa, että turhan monessa kodissa asuu vaimo ja sen hakkaaja. Usein väkivalta kehittyy kierteeksi ja johtaa kuolemaan: hakattu nainen puolustautuu leipäveitsellä tai mieheltä menee selkäsauna överiksi. Nalkuttavat naiset -argumenttiin toteaisin, että haukku ei haavaa tee, kun taas puukko, pyssy ja nyrkit tekevät. Vittuilusta on pitkä matka puukoniskuun, tai ainakin pitäisi olla.

Jälkimmäisestä keskustelusta jään vain ihmettelemään ihmisten kyvyttömyyttä ymmärtää toisiaan, puolin ja toisin.

Edit: Olen muuten aiemminkin kirjoittanut keskustelun mahdottomuudesta.