Circus-mundus-absurdus

You are currently browsing articles tagged Circus-mundus-absurdus.

Fire

Valokuvatorstain 158. haaste on tuli. Tämä tulikuva on muutaman vuoden takaa Circus Mundus Absurduksen keikalta Nosturista.

Sattuneista syistä minulla on arkistossa kohtuullisen paljon tulisirkuskuvia.

Tags: , , , ,

Louis Cypher

Valokuvatorstain 41. haaste on – ilmeisesti pääsiäiseen liittyen – armo. Armon linkittyminen kristinuskoon ohjasi omaakin tarttumistani tehtävään, tavallaan.

Friikkisirkus Circus Mundus Absurdus saapui lankalauantaina kaupunkiin, ja minä tietenkin tuppasin mukaan kuvaamaan armoa. CMA flirttailee avoimesti helvettiin liitetyn kuvamaailman kanssa ja tekee temppuja, jotka moni varmasti yhdistää kiirastulessa koettaviin piinoihin: pojat kävelevät rikkinäisellä lasilla, kylpevät tulessa ja roikkuvat lihakoukuissa. Valokuvatorstain armo-haasteeseen tästä ryhmästä sopi erityisen hyvin kuvaan Louis Cypher,[1] kaikkien kadotettujen armoton piinaaja ja pimeyden ruhtinas.

Hesarin sunnuntaisivuilla oli samaisena lankalauantaina hieno artikkeli[2] siitä, miten helvetti ei enää ole entisensä. Se lieskojen ja paholaisten täyttämä manala, jonka kanssa populaarikulttuuri flirttailee, ei enää kuulu teologien maailmankuvaan. Nykyisen kristillisen käsityksen mukaan helvetti on tyhjyys, jossa ihminen joutuu olemaan yksin vailla rakkautta. Ja vielä kuolemankin jälkeen armo voi tulla kohdalle, sillä helvetin asiantuntijan mukaan portit ovat auki, ja Jumala huhuilee ihmisiä tulemaan yksinäisyydestä hänen yhteyteensä, taivaaseen.

Tämä stereotyyppisemmän helvetin kanssa flirttailu on kiinnostanut taiteilijoita maailman sivu. Helvettihän on taivaaseen verrattuna tolkuttoman mielenkiintoinen paikka. Siellä sattuu ja tapahtuu, kun ihmisiä kiusataan. On alastomia ihmisiä ja tulenlieskoja. Taivaassa – sellaisena kuin se kristillisissä piireissä esitetään – ei tapahdu mitään, seisoskellaan vaan kaavut päällä ja lauletaan kuorossa.

Friikkisirkuksen kytky armoon ei muuten tule pelkästään armo-tuomio/helvetti-taivas -ajatuspolun kautta. Esiintyjät nimittäin armahtaa kivuliaiden temppujen tuskalta keikan jälkeinen endorfiini, jännityksen laukeamisen tuoma euforia. Siis armoa piinatuille, ihan täällä maan päällä.

Lisäys: Tein Flickriin Mundus Absurduksen fanittajille kuvasetin, josta löytyvät parhaat kyseisestä poppoosta ottamani valokuvat. Heikkohermoiset ja turhansiveelliset älkööt vaivautuko.

Muita haasteeseen vastanneita:

* Tuija on löytänyt ulkouskonnollisen armon
* Itsetuho ei anna armo G.W.Bushille
* Halo Efekti pohdiskelee samoja kuin minäkin: uskonnollinen kuvasto on helvetin tylsä tapa käsitellä armoa
* Iines pyytää armoa moottorisahamurhaajilta. Kuvassa hauskasti kulunut rertofiilis.
* Lepiksellä on teknisesti hieno kuva piikkilanka-patruunataideteoksesta, mikä on puolestaan hyvin oivallettu aihe teemaan.
* Sudenkorennoilla on hieno talvimaisema, jossa on saatu kennolle juuri se oikea valo.
* Maisemista myös Maria K:n mustavalkokuva on mainitsemisen arvoinen

Viitteet:
  1. äännetään Lusifer
  2. Juttu on verkossa, mutta sen lukeminen maksaa

Tags: , , , ,