Canon-st-e2

Olin valokuvaajaystäväni kanssa tulossa lounaalta, kun hän seisautti minut. “Tuossa oli justiinsa sulle mielenkiintoinen tyyppi siihen sun sarjaasi.”

Jallis istui nurkan takana juomassa olutta ja polttamassa tupakkaa. Palasin juttusille “Moikka, kuvaan… sopisiko…” Sopihan kuvaaminen toki.

Kovin syvällisesti en osannut jäädä Jalliksen kanssa juttelemaan - tuntui kummalliselta, kun paremmin kuvaamisen hallitseva kaveri oli mukana. Jännittikin ehkä vähän. Onneksi se kuitenkin tarkoitti, että sain hyvää apua valaisemiseen, kun ystäväni piteli toista salamaa ja toisen saattoi heittää seisomaan maahan.

Jallis naureskeli, silpaisi yhden oluen loppuun ja aloitti toisen. “Työt ohi?” “Eäh, lounastauolla. Perusraksalla.” Kuvista koetimme sitten jälkikäteen tiirata, että joiko Jallis ykköstä vai kolmosta.

Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka aamu sadanteen kuvaan asti.

Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.

Tykkään ihan mielettömän paljon Helsingin rautatieasemasta, ja olen moneen kertaan tätä projektia kuvatessa ajatellut käydä ottamassa jonkun kuvan myös junalaiturilta. Perusajatus kuvasta on aina ollut sama: ihmisiä odottamassa, taustalla junat ja kiireisten ihmisten kuhina.

Olin itse lähdössä reissuun ja kävelin laiturille, kun Kari ja Mikael olivat siinä. Tämä oli ihan oikeasti ensimmäinen ajatukseni ja myös avauslauseeni. “Hei, nyt te olette siinä.” Mahtoi tuntua pojista kummalliselta.

Mukavia sällejä, odottelivat kaveria saapuvaksi. Pyysin vielä yhtä asemalla hengaillutta nuorta, Jannea, mukaan valomieheksi. Halusin kuvan, jossa taustalla ihmiset kiitävät sellaista vauhtia, että liike näkyy. Siksi piti saada vähän salamaakin, että etualalla tulisi vähän pysähtyneempää.

Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka aamu sadanteen kuvaan asti.

Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.

En sitten pystynyt pidättelemään itseäni, vaan kävin hankkimassa vähän lisää vermeitä salamakuvaamiseen: Canonin salamoiden ST-E1 -etälaukaisimen, jonka avulla irtosalamoilla voi käyttää samaa automatiikkaa kuin jos ne olisivat kamerassa kiinni.

Ja sitten testaamaan. Kampin keskuksessa Jussi oli siskonsa Meerin kanssa odottelemassa Lahden-junan lähtöä. “Ette vaikuta kovin kiireisiltä”, totesin, ja sen jälkeen kuvauspyynnöstä on jo vaikea luikerrella eroon. Ei niin, että Jussi olisi halunnutkaan. Meeri ilmoitti, ettei tykkää olla kuvissa, joten hän sai olla valohenkilönä ja pitää salamaa.

Kuva on sinänsä simppeleintä, mitä irtosalaman kanssa voi tehdä. Kun valon voi siirtää vähän syrjään, valo on parempi, ja tällaisessa lähikuvassa ei edes tarvitse erityisemmin valon pehmennystä. Ja siinäkin mielessä tämä on kiva keikka tässä tuntemattomien sarjassa, että tässä on mukana kaksi tuntematonta: toinen mallina ja toinen avustajana. Ei tarvitse tuoda mukana malleja eikä henkilökuntaa.

Tässä vielä kuva, josta näkyy tuon potretin tekemisen meininki.

Jussi ja Meeri olivat mukavia tyyppejä. Meeri opiskelee maskeeraajaksi ja veli oli ollut mallina. Jussi näytti kännykkäkameranltaan joitain kuvia meikkaussessioista: toisessa 25-vuotias näytti kahdeksankymppiseltä, toisessa kurkku oli viilletty ikävän näköisesti auki. Isosti. Henki oli hieman eri kuin näissä kuvissa.

Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka arkiaamu sadanteen kuvaan asti.

Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.