afrikka

Justice African johtaja Tajudeen Abdul-Raheem toteaa BBC:n keskustelussa Afrikan ruokakriiseistä, että ruokapulan syynä on ensisijaisesti huono hallinto, eivät niinkään luonnonkatastrofit. Hän huomauttaa, että Afrikassa hallitukset eivät ole kieltäytyneet sotimasta naapurivaltoja vastaan resurssipulaan vedoten, sen sijaan omien kansalaisten kouluttamiseen ja ruokkimiseen ei tunnu löytyvän rahaa.

“Until we are able to transform the seemingly infinite capacity of our states for war into one for peace and prosperity for our peoples we shall remain victims.”

Attacin Mika Rönkkö raportoi Kepan Kampanjapäiväkirja-blogissa Maailman sosiaalifoorumista Bamakosta:

Bamakon foorumin afrikkalaisten järjestämissä seminaareissa oltiin suhteellisen yksimielisiä siitä, ettei perinteinen kehitysapu kykene auttamaan Afrikkaa omaehtoisen kehityksen tielle. Nykyinen ODA(Virallinen kehitysapu, tark. TM)-rahoitus on sidottu monin keinoin sopeutusohjelmiin, uusliberalistiseen kaupan vapauttamiseen ja yksityistämispolitiikkaan, joka ei yksinkertaisesti jätä tilaa oman Afrikan sisäisen talouden kehittymiselle. Kehitysapu vahvistaa korruptoituneita eliittejä, murentaa valtiokoneistoa ja luo loputtoman riippuvuuden noidankehän.

Monien afrikkalaisten mielestä tämä onkin kehitysavun päätarkoitus. Jotkut näkevät kehitysavun hyväntekeväisyytenä, tai sen kehittyneempänä muotona. Afrikkalaiset ovat todistelleet jälleen Bamakossa, kuinka he eivät kaipaa hyväntekeväisyyttä, vaan tasavertaisia edellytyksiä omaehtoiselle kehitykselleen. ODA-virrat tuskin ratkaisevat Afrikan rakenteellista asemaa alikehittyneenä osana maailmantaloudessa. Afrikka on ja pysyy raaka-ainetuottajana ja Euroopan työvoimareservinä tavanomaisen kehitysavun aikakaudella.

Rönkkö itse ei ota suoraan kantaa virallisen kehitysavun turmiollisuuteen, mutta perää muita globaaleja rahoitusmalleja. Kehitysmaiden elintason nostaminen on Rönkön mukaan myös teollisuusmaiden siirtolaisongelman ratkaisemista.