Hesarin pääkirjoitus noteerasi aamulla Helsingin pyöräilyn suunnittelusta vastaavan Marek Salermon ajatukset siitä, että fillaria pitäisi käsitellä kaupunkisuunnittelussa ajoneuvona – ei siis ajatella pyöräilijää nopeana jalankulkijana vaan hitaana autoilijana.
Tuli hyvä mieli. Just näin.
Pääkkärissä huomataan myös, että
Pääkaupunkiseudun pyörätieverkko tehtiin alun perin ulkoilutarkoituksiin. Nyt se palvelee entistä enemmän myös jokapäiväistä liikkumista, kuten työmatkaliikennettä.
Esimerkiksi Keskuspuiston reitit ovat mahtavia pyörälenkkimaastoja näin kesällä. Kun lähtee hikilenkille aamuisin tai iltaneljän aikaan, huomaa niiden olevan myös fillarityömatkaliikenteen “moottoriteitä”. Lähes kaikki pohjoisesta keskustaan töihin pyörällä sukkuloivat tulevat puiston läpi.
Talvisin ulkoilureitit ovat lähinnä hiihtokunnossa. Ulkoilureittejä, nääs. Lumipyryn jälkeen pannaan ensin kuntoon autotiet, hupipolut joutavat odottamaan.
Reitit ovat myös ruokottoman huonosti opastetut. Perille löytää, jos on aikaa eksyä muutamaan kertaan. Suorin reitti pitää oppia ulkoa.
Ulkoilija joutuu välillä myös kiertämään – minnes sitä ulkoillessa kiire olisi? – ja toisinaan on tehty kiva mäki jossa nostaa lenkkipulssia. Joka-aamuisella työmatkalla ylimääräinen kiusanteko (maisemoidut pakkokiertoreitit ja rinnerallit) saattaisi kyllä pidemmän päälle lähinnä vituttaa.
Katseltiin tuossa hiljan kämppää Maununnevalta. Ensin ajattelin, että mahtavaa, sehän on ihan Pirkkolan kyljessä, siitähän ajaa tosi kivasti Sanomatalolle töihin puiston läpi. Sitten tajusin, että ei onnistu kuin seitsemän kuukautta vuodessa. Melkein puolet vuodesta eli talven rospuuttokeleillä pitää mennä muita reittejä tai toisilla vehkeillä.
Kivat kesäreitit eivät ole Helsingissä talven työmatkareittejä.
Kalliosta pääsee sentään kesät talvet yhtä hyvin keskustaan, kun iso osa reiteistä kulkee joka tapauksessa autotietä.
Samasta aiheesta
Tags: Helsinki, kaupunkisuunnittelu, liikenne, pyöräily, talvipyöräily
-
Teppo:
Ongelma on siinä, että me fillaristit emme *itse* miellä itseämme “hitaiksi autoilijoiksi” vaan jalankulkijoiksi, mikä tarkoittaa sitä, että olemme jatkuvasti uhka todellisille jalankulkijoille. Hidaskin auto tappaa.
Lisää:
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/lindholmjari-mr/kypara-paahan-taukki
-
Osa pyöräilijöistähän on ihan oikeasti vain nopeita jalankulkijoita. Osa ei edes kovin nopeita. Tämä porukka voisi ihan hyvin ajaa *erityistä varovaisuutta noudattaen* jalkakäytävillä sen 300 metriä mitä ne fillarilla ajavat. No harm done.
Osalla ihmisistä on liikenteessä asennevamma. Tämä koskee autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita yhtä lailla. Tiukat pipot, hammastenkiristysraudat ja ihan käsittämättömät luulot omista kyvyistä.
-
2 comments
Comments feed for this article
Trackback link: http://pohdiskeleva.liftari.org/2009/08/04/kiva-kesainen-fillarireitti-ei-toimi-talvella-tyomatkana/trackback/