Ajattelin lähteä pyörälenkille. Yksin.
Viikonloppuna kävin Helsingin polkupyöräilijöiden maantielenkillä. Mukana oli muutama kymmenen pyöräilijää, joista vain kaksi naisia.
Lenkin jälkeen kyselin hitaamman porukan vetäjältä, miksi näin. Naureskeli, että se johtuu siitä, että maantiepyörä on tekninen vempain, joten se kiinnostaa miehiä. Naiset harrastavat spinningiä, jolla on sama harjoitusvaikutus muttei pakollista fillarinrassaamista.
Valokuvauskin on poikalaji, siltä osin kuin siihen liittyy vempaimia. Isot miehet hankkivat kalliita teknisiä laitteita, että saisivat tarkennettua. Naisia vempaimet kiinnostavat vähemmän, joten tässä kameraseurajengissä mimmejä on vähemmän. Ammattikuvaus- ja taidepuolella nuorissa taitaa kuitenkin olla naisenemistö.
Vempaimet tekevät harrastuksista poikakiinnostavia. Lisätään esimerkkilistaan vielä lennokit, hifistely ja autourheilu.
Viime viikolla juteltiin töissä poikakiinnostavasta journalismista. Se on sellaista turinointia, jossa kiinnitetään ylimaallisen paljon huomiota poikia kiinnostaviin yksityiskohtiin, jotka oikeasti saattavat olla kokonaisuuden kannalta aika merkityksettömiä. Ville määritteli sen hyvin: poikajournalismi on miten-journalismia. Siinä näytetään, että miten se tuuli puhalsi ne puut kumoon tai että miten se aurinkopaneli toimii. Vähän niinkusta tekniikan maailmaa, mutta sovellettuna todellisuuteen ja uutisointiin vähän laajemmassa mittakaavassa.
Tietääkö joku, mikä meitä miehiä vetää noiden vempainten kimppuun? Ja jos vempaimet ja kysymys “miten?” kuvaavat poikakiinnostavia asioita, mitä olisi tyttökiinnostavuus?
Samasta aiheesta
Tags: journalismi, miehet, naiset, polkupyöräily, valokuvaus
-
Tyttökiinnostavissa jutuissa kerrotaan “miksi”. Tätä ripsiväriä kannattaa käyttää siksi, että sillä saa 70% pidemmät ripset / siksi että sinusta tulee kauniimpi. Matti jätti Mervin siksi, että… Mervi otti Matin takaisin siksi, että… Niin, ja tyttökiinnostavissa jutuissa kerrotaan ihmisistä.
-
Joku ehdotti, että tyttöjournalismissa voitaisiin kysyä/kertoa “miltä se tuntuu”.
-
Ei ole huono sekään. Huomaan vain itse ainakin aina kysyväni “miksi”.
-
Olisiko se niin (en tiedä, oletan), että tyttökiinnostavuus on lopputulos ja poikakiinnostavuus se miten tai millä lopputulokseen voi päästä? Valokuvauksessa “tää on ihana kuva” vastaan “tää kuva on otettu Nikon D300 + linssinspeksit + ISO + valotusaika ja aukko sekä mitä on photoshopissa tehty tai jätetty tekemättä”.
-
Minulle tuli ihan sama sana mieleen kuin Marjutille ensimmäisenä – minäkin haluan, että joku selvittää puolestani miksi. Ja tosiaan, etenkin ihmisten käytöstä pitää selittää tyttöjournalismissa loputtomiin.
Mutta on tytöillekin miten-journalismia, naistenlehtipuolella vallankin, vaikka se onkin vähemmän yksityiskohtaista kuin vastaava poikajournalismi. Kyse ei ole enää niinkään siitä miten jokin hilavitkutin toimii, kuin siitä miten tytön itsensä tulisi toimia. Siis tyyliin miten pääset bikinikuntoon, miten etenet urallasi, miten teet omakätisesti komeammat kestovaipat kuin naapurin kakaroilla ja miten saat moniorgasmin.
(Taidan kyllä itse olla jotenkin viallinen tyttö, kun olen enemmän kiinnostunut vaikka siitä miksi Hondurasissa tapahtuu juuri nyt sitä mitä siellä tapahtuu tai miten tuulivoimala toimii. Mitenkään moniorgasmeja väheksymättä)
-
Tyttöjen miten-journalismia ei voi kuvittaa infograafeilla. Vai voiko?
-
Miksei voisi? Siinä kai on kyse siitä millä tyylillä informaatiota visualisoidaan.
-
Eri asia sitten kiinnostavatko infograafit, itse ainakin sivuutan ne sujuvasti. Infograafi moniorgasmista voisi tosin olla mielenkiintoinen.
-
Päivitysilmoitus from Samulin sitsuntät - Home on 21.7.2009 at 9.28
9 comments
Comments feed for this article
Trackback link: http://pohdiskeleva.liftari.org/2009/06/30/poikakiinnostavuus/trackback/