Emmi seisoskeli Kampin ostoskeskuksen ala-aulassa. “Olisiko sulla hirveä kiire? Tarvitsisin mallia ihan tietyntyyppiseen kuvaan ja sopisit tosi hyvin.” “No olin kyllä menossa matkamessuille, mutta ei kai tässä nyt niin kiire ole…”
Kun selitin, mistä on kyse, Emmin kasvoille nousi ilme, josta ei ollut ihan varma: olik se enemmän hämmennystä kuin huvittuneisuutta. No, mukana leikissä hän pysyi silti. “Lähdetään ulos, tuossa edustalla on varmaan hyvä paikka kuvata. Jos hyppäät vaikka penkin päältä, saadaan lentoon lisää korkeutta.”
Emmi teki työtä käskettyä, nousi penkille ja hyppäsi alas. Ensimmäinen hyppy oli vielä vähän varovainen, mutta sitten tapahtui se, mitä liikkuessa ja riemua teeskennellessä usein tapahtuu: teeskennelty ilo tarttui ja muuttui aidoksi. “Tämähän on oikeasti tosi hauskaa!”
Varmasti se oli myös hyvää hyötyliikuntaa. Emmi joutui kuvaa varten kapuamaan penkille ainakin parikymmentä kertaa, joten lämmin tuli takuulla.
Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka aamu sadanteen kuvaan asti.
Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.
Samasta aiheesta
Tags: 100-tuntematonta, canon 20d, Canon-st-e2, Helsinki, Ihmiset, valokuvat
No comments
Comments feed for this article
Trackback link: http://pohdiskeleva.liftari.org/2008/02/14/97100-emmi/trackback/