Aiemmin julkaisinkin jo kuvan Tuomaksesta, joten tiedätte, millainen hauskuutus tästä alkaa. Mietin pitkään (muun muassa edellistä kuvausta avustaneen valokuvaajaystäväni kanssa) millaisilla kuvilla tämän sadan kuvan projektin saisi kunnialliseen päätökseen. Juopottelukuvia? Hymykuvia? Ei, vaan hyppykuvia!
Otin mukaan vähän valaisukamppeita ja lähdin kaupungille assariksi lupautuneen kaverin kanssa (Kiitos, Ahti!). Etsiskelin väkivilinästä katseellani nuoria, jotka saattaisivat lähteä leikkiin mukaan - jotenkin tuntui, että vanhuksia saattaisi olla hankalampi puhua fyysisiin suorituksiin, vaikkei sekään varmasti mahdotonta olisi.
Ruoholahdessa pysäytin Jennin. Hän suostui ensin kuvaan, mutta alkoi nauraa kun kerroin, mitä haluan. Salamatkaan eivät vielä olleet ihan ojossa ja assistentti oli etsimässä lapasiaan. “Tässä menee hetki, että päästään kuvaamaan.” “Sopiiko, että käyn rautakaupassa?” “Toki.” Olin aivan varma, etten enää näkisi häntä.
Kun valot olivat reilassa ja assistenttikin paikalla pitämässä ständiä tuulessa pystyssä, Jenni tuli takaisin K-Raudan kassi kädessä. “Seisot siinä ja hyppäät, vähän niin kuin Beatlesin Help-levyn kannessa.”
Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka aamu sadanteen kuvaan asti.
Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.
Samasta aiheesta
Tags: 100-tuntematonta, Helsinki, Ihmiset, valokuvat
No comments
Comments feed for this article
Trackback link
http://pohdiskeleva.liftari.org/2008/02/13/96100-jenni/trackback/