En sitten pystynyt pidättelemään itseäni, vaan kävin hankkimassa vähän lisää vermeitä salamakuvaamiseen: Canonin salamoiden ST-E1 -etälaukaisimen, jonka avulla irtosalamoilla voi käyttää samaa automatiikkaa kuin jos ne olisivat kamerassa kiinni.
Ja sitten testaamaan. Kampin keskuksessa Jussi oli siskonsa Meerin kanssa odottelemassa Lahden-junan lähtöä. “Ette vaikuta kovin kiireisiltä”, totesin, ja sen jälkeen kuvauspyynnöstä on jo vaikea luikerrella eroon. Ei niin, että Jussi olisi halunnutkaan. Meeri ilmoitti, ettei tykkää olla kuvissa, joten hän sai olla valohenkilönä ja pitää salamaa.
Kuva on sinänsä simppeleintä, mitä irtosalaman kanssa voi tehdä. Kun valon voi siirtää vähän syrjään, valo on parempi, ja tällaisessa lähikuvassa ei edes tarvitse erityisemmin valon pehmennystä. Ja siinäkin mielessä tämä on kiva keikka tässä tuntemattomien sarjassa, että tässä on mukana kaksi tuntematonta: toinen mallina ja toinen avustajana. Ei tarvitse tuoda mukana malleja eikä henkilökuntaa.
Tässä vielä kuva, josta näkyy tuon potretin tekemisen meininki.
Jussi ja Meeri olivat mukavia tyyppejä. Meeri opiskelee maskeeraajaksi ja veli oli ollut mallina. Jussi näytti kännykkäkameranltaan joitain kuvia meikkaussessioista: toisessa 25-vuotias näytti kahdeksankymppiseltä, toisessa kurkku oli viilletty ikävän näköisesti auki. Isosti. Henki oli hieman eri kuin näissä kuvissa.
Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka arkiaamu sadanteen kuvaan asti.
Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.
Samasta aiheesta
Tags: 100-tuntematonta, Canon-st-e2, Helsinki, Ihmiset, valokuvat
No comments
Comments feed for this article
Trackback link
http://pohdiskeleva.liftari.org/2008/01/16/85-100-jussi/trackback/