#81/100 Manu

15.10.2007 by Teppo | No comments

Kun aloitin kuvaamaan sataa tuntematonta, mietin olisiko parempi aloittaa kuvaaminen pienellä vai isolla kameralla. Pitävätkö ihmiset pientä pokkaria vähemmän pelottavana, vai onko ammattilaismaisen vaikutelman antava järjestelmäkamera se juttu? Aloitin kuvaamaan venäläisellä filmipokkarilla ja vaihdoin sitten digijärkkäriin, edelliset kymmenen kuvaa kokeilin puoli vuosisataa vanhaa laatikkokameraa.

Nyt ajattelin kokeilla uudempaan kertaan pokkaria. Kun aloitin, olin paljon nykyistä hermostuneempi pyydellessäni ihmisiä kuviin. Nyt rutiinia on enemmän – ehkä nyt saisi vähän luotettavamman käsityksen siitä, onko kameralla väliä. Siis sosiaalisessa mielessä.

Manu oli kävelyllä Tikkurilassa, Kerava-joen varressa. Menin juttelemaan, kamera olkalaukussa. “Vai että valokuvaaja? No mikäs siinä.” Olisikohan vastaus ollut erilainen, jos olisin pitänyt kameraa näkyvillä? Tuskin. Kyllä ihmisten kuviin saaminen taitaa olla enemmän omasta esityksestä kuin kameran koosta kiinni.

Manu kertoi kuvaavansa itsekin, koskelta oli kuulemma saanut keväällä hyviä kuvia lapintiirasta, joka oli pysähtynyt muuttomatkallaan radan varren kuohuihin kokonaiseksi viikoksi. “Aloitin kuvaamisen nyt vanhemmalla iällä, kun tuli nuo digikamerat ja oli varaa hankkia kunnon vehkeet.”

Vähän harmitti, ettei täytesalama ottanut toimiakseen.

Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka arkiaamu sadanteen kuvaan asti.

Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.