Istuskelin melkoisen laiskana Pasilassa, kun Sven käveli ohi. Huikkasin häntä juttusille, ja kirjastoon kiirehtinyt nuorimies pysähtyi. Vaihdoimme kielen englanniksi ja selitin, yhä istualtani ja kamera jaloissani, että haluaisin ottaa hänestä kuvan.
“Jaha, no kai se käy”, Sven myöntyi, selvästi hämmentyneen näköisenä. Pyyntö tuli varmaan tavallistakin enemmän kulman takaa, kun en ollut kovin aktiivisen kuvaajan näköinen pyyntöä esittäessäni. Varmaan näytin enemmän siltä, että olisin ollut pummaamassa kolikkoa, tulta tai neuvoa.
Virittelin kamerajalustaa, nousin seisomaan tolpan päälle kuvausasemiin ja ohjailin Sveniä oikeaan suuntaan.
“Hermostuttaako?”
“Vähän”, hän myönsi. Se tosin oli lähinnä muodollisuus, näkihän sen päällepäinkin.
“Oikeastaan taidan kyllä pitää tästä”, hän sanoi seuraavaan hengenvetoon, yhä selvästi hämmentyneenä. “Tosi hyvä idea. Hauska projekti.”
Mukavaa ilahduttaa ihmisiä. Ja ennen kaikkea: mukavaa löytää ihmisiä, jotka ilahtuvat yllätyksistä.
Tämä merkintä kuuluu Pohdiskelevan liftarin Sata tuntematonta -sarjaan, jossa tavataan ja valokuvataan tuntemattomia ihmisiä. Sarjassa ilmestyy uusi kuva ja tarina joka arkiaamu sadanteen kuvaan asti.
Samanhenkistä projektia kuvaa moni muukin eri puolilla maailmaa. Tutustu heidän ottamiinsa kuviin 100strangers.com-verkkosivulla. Lue myös aiempi artikkeli, jossa selitetään, mistä sarja sai alkunsa.
Samasta aiheesta
Tags: 100-tuntematonta, Helsinki, Ihmiset, valokuvat, Yashica-Mat







No comments
Comments feed for this article
Trackback link
http://pohdiskeleva.liftari.org/2007/10/11/79100-sven/trackback/