Jr. Jones heittää Harmittoman kommenteissa idiksen, jota itsekin kelailin alkuvaiheessa toiseksi puolikkaaksi Sata tuntematonta -sarjaa: entä jos antaisikin sadan tuntemattoman kuvata itsensä? Siitä vaan, pokkari käteen, kaduille ja jakoon – kuvauttamaan itseään. Olennaisin osa on samaa: tuntemattomiin ihmisiin tutustuminen.
Samasta aiheesta
Tags: 100-tuntematonta, valokuvaus
-
Mahtava idea tällaiselle kaltaiselleni omaa naamaansa (ja myös muita osiaan) jatkuvasti blogissaan esittelevälle, joka ei osaa edes valokuvata!
-
Minulla oli toissakesänä hirmuinen innostus tehdä jonkin sortin kuvakirja itsestäni. Proggis jäi kesken mutta ideana oli, että olisin antanut kameran sukulaisille ja kavereille ja he olisivat ottaneet kuvan minusta haluamallaan tavalla.
Ongelmana vain oli, että projektin toteuttaminen vaatii pirusti aikaa. Joitain ihmisiä kun näkee niin harvoin, eikä sitten haluaisi kuitenkaan, että kaikki ottavat kuvan samalla kokoontumiskerralla vuoronperään.
-
Joo, aikaahan näihin proggiksiin menee. Arvaa vaan kuinka paljon
3 comments
Comments feed for this article
Trackback link: http://pohdiskeleva.liftari.org/2007/09/16/sata-versiota-itsesta/trackback/