SanomaWSOYn toimittajakoulu hakee opiskelijoita 13. pitkälle kurssille. Hakijoille katsotaan eduksi, että sivistystä on hankittu jo ennen kouluun tuloa. Tiivistä ja käytäntöpainotteista opetusohjelmaa katsellessa miettii, että näinhän sitä pitäisi toimittajia tehdä, ei kuuden vuoden yliopisto-opinnoilla.
Minusta on kummallista, että toimittajille annetaan monen vuoden ammattiin tähtäävää, yliopistotasoista koulutusta :”(Toimittajakoulutusta annetaan yliopistoissa Tampereen tiedotusopin laitoksella ja Jyväskylässä journalistiikan laitoksella. Jostain syystä samaan sarjaan luetaan joskus myös oma kouluni, Helsingin viestinnän laitos, vaikkei siellä kyllä käytännön toimittajaoppia saa kuin pari opintoviikkoa valinnaisia kursseja. Ruotsiksi koulutusta antaa social- ocn kommunalhödskolan)”: . Ihmiset istuvat viisi tai kuusi vuotta yliopistossa tankkaamassa joukkoviestinnän teoriaa ja toimitustyön käytäntöjä, minkä jälkeen heidän pitäisi olla paitsi sujuvasanaisia kirjoittajia, myös joka alan asiantuntijoita.
Ihan oikeasti, journalistikoulutuksessa pitäisi painottaa teknisen osaamisen sijaan substanssipuolta. Toimittajat tarvitsevat enemmän yleissivistystä: historiaa, sosiologiaa, taloustiedettä, valtio-oppia. Muutama diplomi-insinöörikin tai insinööritieteiden tohtorikin mahtuisi hyvin mukaan.
Ammattiin valmentavia journalistiopintoja ei pitäisi olla pääaineena missään yliopistossa, niissä muoto menee sisällön ohi 6-0. Journalismin ja viestinnän tutkijoita pitää toki kouluttaa, mutta toimitustyön rutiinit sivistynyt ja/tai elämänkokemusta hankkinut kloppi kyllä oppisi vuoden-puolentoista tiiviissä seminaarissa — tai kesätöissä.
Tässä olisi muuten ammattikorkeakoulujen sauma, mutta mitä ne tekevät? Järjestävät neljän vuoden kirjoittajakouluja, joissa oppii käyttämään editointipöytää.
Samasta aiheesta
Tags: journalismi, media, Suomi, toimittajakoulutus
12 comments
Comments feed for this article
Trackback link
http://pohdiskeleva.liftari.org/2007/01/31/toimittajakoulutuksen-yliopistoissa-voisi-lopettaa/trackback/
Helmikuu 1, 2007 at 11:28 pm
Pingback from IRC-URLs.net
Helmikuu 5, 2007 at 3:37 pm
Pingback from kerro.fi - Toimittajakoulutuksen yliopistoissa voisi lopettaa
Tammikuu 31, 2007 at 10:10 am
Kirsi
Näitä toimittajan töitä on monenlaisia. Uutistoimittajan työssä vaadittava osaaminen on kai aika erilaista kuin tieteestä kirjoitettaessa. Minusta on tärkeää, että toimittajan ammatti on joka tapauksessa vapaa ammatti. Näin alalle valikoituu riittävän hyvin koulutettuja ihmisiä.
Tammikuu 31, 2007 at 4:26 pm
matti
Tiedotusopin opintoihin kuuluu alkoholin siedätyshoito, josta on kuulemma hyötyä toimittajan uralla. Se vie aikaa.
Tammikuu 31, 2007 at 8:00 pm
Teppo
Hyviä pointteja, Kirsi ja Matti. Tosin tuo siedätyshoitohan on yleisesti suosittu pitkä sivuaine suurella osalla kaikista yliopisto-opiskelijoista, joten pidän kiinni alkuperäisen pamflettini ajatuksesta vasta-argumentista huolimatta.
Helmikuu 1, 2007 at 2:34 pm
Kriisi
Olen pitkälle samaa mieltä kanssasi, Teppo. Olen aikoinaan pohtinut, että jos jonkun korkeakoulutasoisen paperin opinnoistaan haluaa, niin miksi yliopistoilta ei voisi löytyä eräänlaista appro-kokonaisuuksien maisteriohjelmaa, jossa opiskelija voisi valita laaja-alaisen ja poikkitieteellisen tarjottimellisen erilaisia aineita appro- tai korkeintaan cumu-laajuksien verran.
Tällainen tutkinto olisi mielestäni paljon käytännöllisempi pohja esimerkiksi tulevien toimittajien töitä ajatellen kuin tosiaankin se, että kulutetaan ahteria kuusi vuotta melkeinpä yhden ja saman asian parissa - ja fakkiudutaan jo ennen kuin päästään kunnolla edes ammattia harjoittamaan.
Jokainen journalistinen työpaikka on kuitenkin oma maailmansa, joten ihan käytännön asiat joutuu (jopa kirjoitustyylistä lähtien) joka tapauksessa opettelemaan aina uudestaan ja uudestaan, ja koulutuksensa liian vakavasti ottaville fakki-idiooteille (sori vaan kaikille fakki-idiooteille) moinen on joko työyhteisöä rankasti kuormittavan vaikeaa tai jopa ylivoimaista.
Ns. cumu-maisterin tutkinnossa olisi sekin hyvä puoli, että se olisi helposti muotoiltavissa sen malliseksi, että sitä voisi suoritella myös jo olemassaolevan työn ohessa, jolloin matkan varrella opiskeltavia aineita voisi myös suunnitella sen mukaan minkä alan hommissa on. Tuskin tällaista esimerkiksi työnantajatkaan karsastaisivat, sillä kaikki työntekijän kumuloiva tieto on myös työnantajan etu.
Okei, olen ehkä turhan idealisti, myönnetään. Ei työnantajat oikeasti kovinkaan usein näe työntekijänsä opiskeluja opiskeluvaiheen aikana muuna kuin tuottavuutta vähentävänä tekijänä.
Helmikuu 2, 2007 at 10:31 am
Teppo
Okei, Kriisin kommentin jälkeen ja ikään kuin Kirsin komentin täydennyksesksi voisin heittää vähän löylyä, josko tunnelma vielä lämpenisi:
Tiivis toimittajakoulutus on minusta jees, koska jotkut ammatin perusasiat (vähän kielioppikertausta, toimituksellisia rutiineja, työhön liittyvää lainsäädäntöä) on hyvä oppia. Mutta koska ammatissa pitäisi osata muutakin, niin pitäisi kieltää toimittajakouluun pääsy ihmisiltä, jotka eivät ole tehneet elämässään mitään muuta. Alle ei tarvitsisi vaatia yliopistokoulutusta tai pitkää työuraa, mutta jompi kumpi katsottaisiin hakiessa suureksi eduksi.
Näin saataisiin toimittajia, jotka tietäisivät ehkä jotain jostain muustakin kuin toimittamisesta.
Helmikuu 2, 2007 at 10:50 am
Kirsi
Teppo, olen niin avarasydäminen että soisin alalle muutaman broilerinkin. Luulen, että nykyistä työelämää vaivaa vain liiallinen samaan muottiin typistämisen tarve.
Kriisi, ajatuksesi journalistin tutkinnon rakentamisesta on mielestäni loistava. Itse olisin innostunut osallistumaan tuontyyppiseen täydennnyskoulutukseen vaikka perusopintojakso kerrallaan, wow.
Helmikuu 2, 2007 at 11:04 am
Teppo
Ei, Kirsi, ei! Tappakaa kaikki broilerit! Eiku… Broilerien jalostus on eläinoikeusrikos!
-nimim. broileri itsekin -
Helmikuu 2, 2007 at 2:34 pm
Kriisi
Kirsi: Vaikka vedinkin tuon ehdotukseni esiin tässä journalistiasiassa, niin mielestäni moinen olisi erittäin hyvä pohja moneen muuhunkin ammattiin, jossa nimenomaan laajalla yleissivistyksellä on suuri merkitys. Mieleen tulee toimittajien lisäksi muutkin media-alan työläiset ja esimerkiksi kääntäjät. Suurimmat puutteet esimerkiksi televisio-ohjelmien käännöksissä johtuvat nimenomaan huonosta yleissivistyksestä, ei niinkään kielellisistä puutteista sinänsä.
Isoäidin aikaanhan tuota yleissivistysasiaa ajoi jo ihan ylioppilastutkinto, mutta nykypäivänä lukio yleissivistävänä laitoksena on aika pystyyn kuollut instituutio. Pitkälle kyse on toki myös nuorison asenteista, mutta ne asenteet ovat aikojen saatossa väkisinkin muovanneet myös lukion opetusta. Esimerkiksi vanha valitus siitä, että lukio on vain preppauskoulu ylioppilaskirjoituksiin pitää valitettavan hyvin paikkansa varsinkin ns. rivilukioissa. Ja koska ylioppilaaksi voi päästä hyvin arvosanoin vain pitämällä korvansa auki peruskoulussa, kertoo se ikävää tarinaa lukioiden preppauksen tasosta.
Helmikuu 4, 2007 at 6:51 pm
OlliS
Hei mutta, täähän on hyvä idea. Koska Sanomat omistaa vasta puolet Suomen mediakentästä, se voisi kouluttaa kaikki toimittajat. Saisi mindsharea vähän kasvamaan.
Tai kuten Vihreät lasit -kolumnisti totesi: Sanomien piti kaivaa toimittajakoulu naftaliinista, koska Tampereella, Jyväskylässä ja Sockomissa ei vaan kyetä.
Helmikuu 13, 2007 at 10:10 pm
Kirsi
Kriisi, tuo kääntäjäjuttu on oman postauksen paikka. Kääntäjistä monella on kyllä ihan hyvä pohja, mutta esimerkiksi telkkari on ruvennut käyttämään halvempia, esimerkiksi englantia tai jotain muuta kieltä taitavia minkä tahansa alan opiskelijoita. Kääntäjän työ on kuitenkin ammatti, jossa pitää ymmärtää vierasta kieltä ja kulttuuria, mutta sen lisäksi osata kääntää juttu hyvälle suomelle. Yle ainakin on vaihtanut hyviä kokeneita kääntäjiä halvempiin, joten kääntäjien koulutus ei oikein auta, jos koulutus tulee esteeksi työn saamiselle, huh huh.
Mutta siis muuten yliopistossa olisi sivistävää opiskella jälleen, vaikka pienempiäkin kokonaisuuksia kuin ihan tutkintoja.