Jos puhutaan “suomalaisista”, jättäen saamelaiset ja romanit pois laskuista, niin suomen kansa on geneettisesti hyvin yhtenäinen ja muinoin syntynyt hyvin pienestä kantakansasta, joka sitten on kasvanut suuremmaksi. Migraatioita suomalaisten ja muiden kansojen välillä on tapahtunut hyvin vähän (paitsi Karjalainen heimo, joka eroaa hieman muista “suomalaisista” heimoista), joten “suomalaisista” ei kyllä oikeastaan voida puhua erilaisina suomalaisuus-asteina. Huomaatkaa, että puhuessani “suomalaisista” heittomerkkien sisällä, tarkoitan suomalaisesta kansakansasta periytyvää kansaa (enemmistöä). Suomalaisista ilman heittomerkkiä puhuessani tarkoitan yleensä suomen kansalaisia, olivatpahan heidän geeninsä lähtöisin mistä päin maailmaa tahansa.

“Jatketaan taustoittavaa saivartelua: Suomessa ei oletettavasti jääkaudella asutusta ollut, kun maata peitti kilometrejä paksu ikijää. Kaikkien täällä nykyään asuvien juuret siis johtavat maan nykyisten rajojen ulkopuolelle, kun historiaa kelataan tarpeeksi taaksepäin.”

Niinpä, ihminen (Homo sapiens sapiens) kehittyi itäisen Afrikan savanneilla n. 250 000 vuotta sitten ja lähti sitten levittyätymään. Jokaisen ihmisen juuret siis johtavat Afrikkaan.

“Savolaiset, karjalaiset ja hämäläiset ovat tulleet suomalaisiksi. Miksi saamelaiset ja romanit eivät ole tulleet, vaikka ovatkin eläneet samassa valtiossa? Siksi, että he ovat suomalaisia heimoja enemmän pysyneet toisistaan erillään.”

Savolaisilla, Hämäläisillä ja Karjalaisilla on esihistoriallisesti PALJON läheisempi tausta, kuin Saamelaisilla ja Romaneilla. Savolaiset, Hämäläiset ja Karjalaiset polveutuvat pääpiirteittäin samasta itämerensuomalaisesta kantakansasta, ja vielä kauempaa suomalais-ugrilaisesta kantakansasta. Saamelaiset, vaikkakin puhuvat suomen kielen kanssa samaan kielikuntaan lukeutuvaa kieltä, ovat geneettisesti hyvin kaukana “suomalaisista” ja muistakin Euroopan kansoista. Tämä voidaan selittää luotettavasti kielenvaihtoteorian avulla. Romanien juuret taas juontuvat Pohjois-Intiaan eli geneettisesti ja kielellisesti ja kulttuurillisesti kauas “suomalaisista”. Suomeen romanit tulivat ensimmäisen kerran Ruotsin ja Balttian maiden kautta vasta noin 1500-luvulla, eikä kahden täysin erilaisen kulttuurin kohtaaminen ymmärrettävästi aiheuttanut väestöjen sulautumista. Myös uskonnolliset vainot romaneja kohtaan olivat voimakkaita.
Saamelaisten ja romanien täysin erilaiset juuret, joista seuraa erilainen kulttuuri ja kieli, ovat vaikuttaneet siihen miksi heimot ovat pysytelleet erillään.

Nähdäkseni Reetan näkemys johtaa kuitenkin edelleen ristiriitaisuuksiin. Reetan tapa määritellä “suomalainen” täysin omalla tavallaan ja olla edes välittämättä siitä, mitä muut sillä tarkoittavat, vie pohjaa mielekkäältä keskustelulta. Keskusteluahan ei voi käydä, jollei käsitteistä päästä yhteisymmärrykseen. Myös yhteisön kollektiivisesti määrittelemä etnisyys on ongelmallista, koska yhteisöhän voi olla hyvinkin erimielinen (kuten mekin tässä suomalaisina olemme erimielisiä “suomalaisen” käsitteestä). Reetan kaikki käy -näkemys johtaa vain siihen, että “suomalaisuus” muuttuu merkityksettömäksi, koska käsitteen merkitys syntyy siitä, että se rajaa jotain ulkopuolelleen.

Olisi tietysti mielenkiintoista tietää, onko Reetalla käsitettä etniselle suomalaisuudelle tai tunnustaako hän edes tuollaisen ilmiön olemassaoloa. Mutta keskustelu taitaa olla jo ohi. Joka tapauksessa on kummallista itseensäkäpertymistä, ettei voisi muka määritellä mitään sellaista ryhmää, johon itse ei kuulu (siis Reetan periaatteilla esimerkiksi minä en voisi antaa määritelmää käsitteille “oikeakätinen” tai “ruskeasilmäinen”, koska olen itse vasenkätinen ja sinisilmäinen. Vai ovatko ne jollain lailla eri asioita? Ne eivät viittaa etnisiin ryhmiin, mutta ei Reetan mielestä viittaa “suomalaisuuskaan”.

Joo, puhuessani 1/8 saamelaisista/suomalaisista tarkoitin juuri tuota verenperintöä, koska se tosiaan on perinteinen käsitys siitä miten kansallisuus määritellään. Sitten sanoin, että itse voisin ottaa suomalaisten käsitteeseen mukaan kaikki jotka tuntevat itsensä suomalaisiksi, joten en itse kannata tuota “verenperintö” ajatusta. (Joo, oli ehkä epäselvää käyttää molempia määritelmiä peräkkäin ilman, että erottelin ne selkeästi toisistaan. Oletin, että muut ymmärtävät, että toinen oli siis tämä “vanha” tapa määritellä asia ja toinen se uudempi, jota itse kannatan.)

Lainaus Nikolta :
“Reetan mielestä he siis ovat karibeja, koska jokainenhan voi sen itse päättää. Minäkin voisin päättää olevani karibi, jos vain haluaisin. Mutta tämä vain on ristiriidassa sen kanssa, mitä Reeta sanoi saamelaisten (karibien) oikeudesta itse määritellä, keitä saamelaiset (karibit) ovat.”

Ei se ole ristiriidassa Niko. Minä olen suomalainen, joten määrittelen osaltani suomalaisuutta ja minun mielestäni suomalainen voi olla jokainen, joka haluaa. En kuitenkaan ole saamelainen, karibi tai intiaani, joten en sano, että jokainen, joka tuntee olevansa jotain näistä sitä automaattisesti on. Sen saavat nuo yhteisöt itse päättää. Olen saninut sen jo monta kertaa Niko, skarppaa vähän sinäkin. Minä katson oikeudekseni olla mukana määrittelemässä suomalaisuutta, mutta en lähde määrittelemään muita kansalaisuuksia.

Joo, voisin jopa hyväksyä brsilian sademetsissä elävän intiaanin suomalaiseksi jos hän on itse siitä syvästi vakuuttunut. Käytännössä en usko, että tällaista tilaisuutta tulee kovin usein vastaan. Siksi käytin tekstissäni niin kutsuttua huumoria, olen pahoillani, jos se vaikeutti sisällön ymmärtämistä. Mutta siis joo, mun mielestä olisi erittäin mielenkiintoista kuulla miksi joku, jolla ei ole minkäänlaista suhdetta Suomeen kokisi olevansa suomalainen.

Onhan tällaisia esimerkkejä toki maailmassa ollutkin. Esim. jotkut eurooppalaiset ja amerikkalaiset new age -ihmiset ovat omineet itselleen eri kulttuurien vanhoja tapoja ja heidän joukossaan saattaisi hyvinkin olla joku, joka kokee olevansa intiaani tai saamelainen tms. ilman minkäänlaista hekilökohtaista kontaktia noihin kansoihin. Ymmärrän, että intiaaneja tämä saattaa risoa. Saako joku toiselta puolen maailmaa vain “päättää” kuuluvansa johonkin ryhmään? En tiedä. Tästä nämä kansat saavat mielestäni päättää keskenään. Minun suomalaisuuteeni kuitenkin mahtuvat vaikka ne brasilialaiset intiaanitkin, jos he intohimoisesti näin haluavat. Käytännössä en usko, että kovin moni haluaa ja siksi en usko, että näin laajasta “suomalaisuuden” käsitteestä seuraa ongelmia.

Niko, tämä oli tässä nyt. Hyvää jatkoa! Käsitykseesi keskustelumetodisi toimivuudesta en voi yhtyä. Mielestäni ei ole parasta “johdonmukaisesti kyseenalaistaa toisen väitteet” vaikka luulisikin ymmärtävänsä oiekin. Silloin olisi mielestäni hedelmällisintä sanoa: “Luulen, että tarkoitat tätä, vaikka sanot noin” ja yrittää yhdessä löytää jonkinlainen yhteisymmärrys. Sinä kuitenkin selvästi yrität löytää toisen kirjoituksesta ennen kaikkea käsitteelliset virheet etkä ajatusta niiden takana. Ok, monet tekevät niin, mutta sellainen vain on mielestäni äärimmäisen tylsää keskustelua. Siinä kilpaillaan ja riemuitaan kun toinen puhuu itsensä pussiin. Yleensä toisen osapuolen itseriittoisuus lisääntyy, mutta lisääntyykö molemminpuoleinen ymmärrys? Sanot, että haluat ymmärtää mitä ajan takaa, mutta et pysty. Luulen, että pystyt kyllä, mutta et tahdo.

Niko, lukaisepa vanha kommenttini verkkokeskusteluista. Se on huonosti kirjoitettu, tunnustan, mutta siinä voisi olla sinulle pointti.

Lukaisin. En ole varma, mikä se pointti on, minkä haluaisit minun merkinnästä löytävän. En usko, että tässäkään keskustelussa kukaan vaihtaa näkemystään. Mutta haluaisin tietää edes sen, mitä esimerkiksi Reeta yrittää sanoa. Mutta koska hänen viestinsä ovat sisäisesti ristiriitaisia, en kykene.

Tapasin Dominicalla karibinaisen, jolla oli kolme tytärtä. Vanhimman heistä isä on karibi, joten hänen karibisuutensa lienee ongelmatonta. Kahden nuoremman isä on kuitenkin musta. Perinteisen karibimääritelmän, josta karibiyhteisö pitää kiinni, mukaan he eivät siis ole karibeja.

En kysynyt heiltä, pitävätkö he itseään karibeina. Mutta jos he pitävät, niin ovatko he karibeja? Oletetaan, että karibeihin pätevät samat säännöt, kuin mitä Reeta sanoo pätevän saamelaisiin. Karibeilla on siis itse oikeus päättää sitä, ketkä ovat karibeja. Hyvä. Yhteisö on sitä mieltä, että tytöt ovat karibeja. Entä jos tytöt itse ovat sitä mieltä, että he ovat karibeja? Reetan mielestä he siis ovat karibeja, koska jokainenhan voi sen itse päättää. Minäkin voisin päättää olevani karibi, jos vain haluaisin. Mutta tämä vain on ristiriidassa sen kanssa, mitä Reeta sanoi saamelaisten (karibien) oikeudesta itse määritellä, keitä saamelaiset (karibit) ovat.

Väitän siis, että Reetan väitteet siitä, että saamelaisuus on sitä mitä saamelaiset itse päättävät ja saamelainen on kuka tahansa, joka tuntee olevansa saamelainen, ovat keskenään ristiriitaisia. Ja siksi mieletöntä höttöä.

Vai mitä mieltä Reeta olet? Jos edellä mainitut tytöt ovat sitä mieltä, että he ovat karibeja, niin ovatko he sitä sinun mielestäsi? Entä jos minä olisin mielestäni karibi?

Sinulla on, Niko, hullunkurinen tapa käyttää tahallista väärinymmärtämistä pääasiallisena väittelytekniikkana.

Itse asiassa hämmennykseni on aivan aitoa siinä mielessä, että en edelleenkään kykene käsittämään, mitä Reeta tarkoittaa “saamelaisella” tai “suomalaisella”. Minusta näyttää vahvasti siltä, että silloin kun hän puhuu tuntemussaamelaisista hän tarkoittaa “saamelaisella” eri asiaa kuin puhuessaan osasaamelaisista. Tai ainakaan en kykene kehittämään mielessäni mitään saamelaisen määritelmää, mikä sopisi järkevästi niihin molempiin. Mielekkään keskustelun edellytyksenä kuitenkin on, ettei käsitteiden merkitystä vaihdeta kesken keskustelun.

Sinänsä on totta, että kärjistän ja olen metodologisesti ymmärtämättä senkin, minkä todennäköisesti luulen käsittäväni. Tämä on tärkeä metodi keskustelussa. Ihmiset ilmaisevat itseään epäselvästi, mutta yleensä sen mitä he haluavat sanoa, voi tulkita jokseenkin oikein. Melko usein käy kuitenkin niin, että vain luulee tietävänsä, mitä toinen tarkoittaa. Siksi on epäselvissä tilanteissa parempi johdonmukaisesti kyseenalaistaa toisen käsitteet ja pakottaa toinen määrittelemään, mitä hän niillä tarkoittaa. Vasta silloin voidaan olla varmoja, että puhutaan samasta asiasta.

Esimerkiksi tässä keskustelussa minusta vaikuttaa siltä, että sekä sinusta että Reetasta olisi jotenkin moraalisesti väärin, jos ei halua pitää suomalaisena kaikkia sellaisia, jotka itseään suomalaisena pitävät. Minun mielestäni tähän ei liity mitään moraalista aspektia, vaan ongelma on puhtaasti käsitteellinen. On annettava jokin mielekäs merkitys käsitteelle “suomalainen”, jotta voidaan käyttää kuvaamaan sitä jotain maailmassa esiintyvää ilmiötä, jota pidämme suomalaisuutena.

Moraalisesta aspektista ei ole kuitenkaan suoraan puhuttu. Olen postuloinut sen ainoana mahdollisena selityksenä omituisille näkemyksillenne. Mutta koska en tietenkään voi olla varma tulkintani oikeudesta, olen metodologisesti ymmärtämättä ja pyrin saamaan eksplisiittisen vastauksen siihen, mitä te “suomalaisuudella” tarkoitatte.

Reeta on periaatteessa antanutkin jo määritelmän. Suomalainen on, jos itse itseään suomalaisena pitää. Toisaalta hänen mukaansa ainakin saamelaisuuteen liittyy kollektiivinen aspekti, eli saamelaiset joukolla voivat päättää, mitä saamelaisuus tarkoittaa. En edelleenkään tiedä, voivatko tähän kollektiiviseen päätöksentekoon osallistua kaikki saamelaisena itseään pitävät. Lisäksi en ole saanut selkeää vastausta siihen, ovatko “suomalainen” ja “saamelainen” siinä mielessä rinnasteisia käsitteitä, että niiden voidaan katsoa muodostuvan samoilla pelisäännöillä. Ja viimeiseksi, en edelleenkään ymmärrä mitä 1/4- tai 1/2-saamelaiset tai -suomalaiset tässä yhteydessä tarkoittavat. Ymmärtäisin tuon, jos tuolla tarkoitettaisiin saamelaista tai suomalaista verenperintöä. Mutta koska Reetan mielestä saamelaisuus tai suomalaisuus ei ole verenperinnössä, niin sitä se ei voi tarkoittaa. Mutta mitä sitten.

Minusta vaikuttaa, että etenkin Reeta vain kiertelee asiaa eikä suostu tarttumaan selkeisiin ongelmakohtiin omissa väitteissään. Seuraava lainaus käy siitä hyvin esimerkiksi:

Itse asiassa tapaisin hirveän mielelläni Brasilian sademetsissä asuvan intiaanin, joka on vakuuttunut siitä, että on suomalainen!

Niin minäkin tapaisin. Oikein mielelläni. Mutta en minä sitä kysynyt. Miksi et vastaa kysymyksiin?

Teppo kysyi alussa meidän omia henkilökohtaisia mielipiteitämme. Minä kerroin oman mielipiteeni, en väittänyt, että se on absoluuttinen totuus.

Mielestäni Veran jaottelu on toimiva. Itse pidän tuosta “kulttuurillisesti ” suomalainen / saamelainen / brasilialainen käsitteestä. Se on hankala eikä ollenkaan selkeä käsite, mutta en minä pelkää käsitteitä vain siksi, että ne eivät ole selkeitä ja mustavalkoisia. Maailma on monimutkainen eikä ollenkaan helposti lokeroitavissa ja siksi en usko, että tiukat kategoriat ja määritelmät pätevät todellisuudessa. Siksi mielipiteeni ehkä kuulostavat sekavilta ja ristiriitaisilta. En yritä voittaa sinua Niko puolelleni, kerron vain miten minä näen maailman. Näen, että se on monimutkainen kokonaisuus enkä siksi kaipaa tiukkoja käsitteen määrittelyjäkään. (Ja joo, oli aika jolloin kaipasin niitä, mutta en enää. Oli myös aika, jolloin minun oli pakko olla oikeassa, nykyisin voin myöntää, että en aina tiedä varmoja vastauksia, kunhan pohdiskelen.)

En edelleenkään lähde määrittelemään kuka on saamelainen. Mielestäni saamelaiset saavat tehdä sen määritelmän ihan itse kuten parhaaksi näkevät. Me muut olemme määritelleet heitä niin kauan vuosien ajan, että minä hyppään tässä pois pelistä.

Suomalainen on mielestäni ihminen joka tuntee itsensä suomalaiseksi, oli veressä sitten perinteisiä “suomalaisia geenejä” tai ei. Ei sinun Niko tarvitse ajatella samalla tavalla, mutta näin MINÄ näen suomalaisuuden.

Itse asiassa tapaisin hirveän mielelläni Brasilian sademetsissä asuvan intiaanin, joka on vakuuttunut siitä, että on suomalainen! Hitsi, toivottavasti sellainen tulee joskus vastaan!

Tässä yhteydessä vain en ymmärrä, mitä tarkoitat 1/4- ja 1/8-saamelaisilla. Liittyvätkö nuo käsitteet sittenkään lainkaan verenperintöön vai onko kyse osatuntemuksista. Eli osasaamelainen tuossa yhteydessä on henkilö, joka tuntee itsensä osittain saamelaiseksi riippumatta siitä, mitä etnistä ryhmittymää hänen vanhempansa ovat (tai siis tuntevat olevansa).

Minä olen mielestäni yrittänyt ilmaista näkemykseni mahdollisimman selkeästi. Pinnistäisit sinäkin Reetta vähän.

Eli onko niin, että myös suomalaisuus on geeneissä ja teoreettisesti kuviteltavissa oleva “puhdas suomalainen” on henkilö, jolla ei ole muuta kuin suomalaisverta verenperinnössään? Eli et ilmeisesti katso, että saamelaisalueella asuva ihminen, jolla ei ole yhtään saamelaisverta, voisi kutsua itseään saamelaiseksi? Ja samalla johdonmukaisuudella suomalaisalueella asuva henkilö, jolla ei ole yhtään suomalaisverta, ei voi kutsua itseään suomalaiseksi?

Tuollaiseen johtopäätökseen kommentistasi tulin, koska muulla tavoin ilmaisut 1/4- ja 1/8-saamelaisista eivät liene ymmärrettävissä. Jos näin on, niin olemme asiasta loppujen lopuksi samaa mieltä.