Tammikuu 2006

Hesarissa kerrotaan, että sivarin käyneille halutaan turvata mahdollisuus aseettomaan palvelukseen myös sodan aikana. Uutisen mukaan “halutaan estää se, etteivät aseettomat kriisiajan tehtävät houkuttelisi myös varusmiespalveluksen suorittaneita tiukan paikan tulle ilmoittautumaan sankoin joukoin siviilipalvelukseen.”

Millaistakohan hommaa sitä keksitään, kun jo aivoriihen lähteidea on kehittää jotain tarpeeksi vittumaista? No, samat lähtökohdat tuntuvat olevan samat kuin koko systeemille ylipäätään. Siviilipalvelustahan ei missään vaiheessa ole yritetty kehittää yhteiskuntaa (tai yksilöä) hyödyttäväksi palvelukseksi, vaan sitä käsitellään pakollisena rangaistuksena armeijasta kieltäytyjille. Jos jostakusta tai jollekulle sattuu olemaan siitä hyötyä, se on lähinnä vahinko.

Hesarin jutussa lupaus sivarikoulutuksen kehittämisestä on. Tositoiminnan vittumaisuuden ja hyödyllisyyden yhdistäminen voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi.

Global Voices tarjoaa tänään mielenkiintoisen katsauksen Iranin blogirintamaan, joka saa suomalaisen blogistanin tuntumaan melkoisen vähäpätöisten aiheiden kanssa puuhastelevalta lintukodolta.

Iranilainen Global Voices -bloggaaja Hoder on kyllästynyt valtiotason vastakkainasetteluun ja lähdössä Israeliin ystävyysmatkalle paikallisen bloggaajan tykö. Uhkana on, että matka tietää ongelmia.

Toisilla Iranissa niitä ongelmia on. Bloggaamisen takia vangittu Mojtaba Mamininejad on nähty käsiraudoissa ja vankasti vartioituna tekemässä loppukoettaan yliopistolla. Vaikea kuvitella moista raportointia Suomessa, eikö?

Samaan aikaan muut iranilaiset bloggaajat arvostelevat rajusti lievässä ulkopoliittisessa kriisissä olevaa maata. Heidän joukkoonsa kuuluu entinen varapresidentti Mohammad Ali Abtahi, joka arvostelee blogissaan (englanniksi) presidentti Mahmoud Ahmadinejadin vetämää linjaa:

The art of foreign policy is to attract the cooperation of the world for national interest not making confrontation with them.

Suomalaisia ei muuten Global Voicesin toimituskunnassa ole ainuttakaan, ja ainoa linkki suomalaiseen blogiin on vinkki Finland for Thoughtin postaukseen älyttömistä liikennesäännöistä. Tilannetta olisi hyvä tasapainottaa. Jostain tarvittaisiin ruohonjuuritason suomalaisääni globaaliin kuoroon.

Euroopan neuvosto julkaisi juuri sveitsiläisen Dick Martyn johdolla tehdyn raportin väitetyistä CIA:n rötöksistä Euroopassa. Hesari kiinnittää huomionsa siihen, että kidutuskeskuksista ei löydetty uusia todisteita. BBC:n uutiskärki kohdistuu siihen, että Martyn mukaan Euroopan hallitukset, tai ainakin tiedustelupalvelut, olivat hyvin tietoisia meneillään olevasta likaisesta pelistä. Amnesty International nappasi kiinni siitä, että raportissa todetaan olevan runsaasti toisiaan tukevia todisteita kidutuksen ulkoistamisjärjestelmästä.

Töissä luettiin ihan alkuperäistä muistiota. Viralliseksi asiakirjaksi se muistuttaa kovin paljon agenttikertomusta: amerikkalaiset viranomaiset kaappaavat ihmisiä eri puolilla maailmaa, hallitukset vaikenevat ja pysäyttävät oikeusprosesseja, ihmisiä viedään toiselle puolen maailmaa salaisiin paikkoihin kidutettavaksi. Hei - tämähän on ihan kuin 24:sta! Paitsi että tämä on totta.

Okei, nyt tunnustan vähän revitteleväni otsikossa. Kuolemantuomioita ei ole vielä langetettu, mutta niiden vaara on olemassa.

Kyse on siis viime syksyn mellakoissa pidätetyistä ihmisistä, jotka protestoivat kaduilla syyttäen hallitusta vaalituloksen väärentämisestä. Poliisi ampui yli neljäkymmentä mielenosoittajaa kuoliaaksi, yli 200 loukkaantui. Mellakoiden jälkipuinnin yhteydessä 131 hallitusvallalle epämieluista ihmistä vangittiin, heistä yli 80 on yhä kiven sisässä. Vangittujen joukossa oli parlamentissa työskenteleviä opposition jäseniä, oppositiojohtajia ja puolueettomia toimittajia.

Tämä ylitti uutiskynnyksen. Hesarikin kertoi yhden palstan pikku-uutisessa mellakoista ja pidätyksistä.

Oikeudenkäynnit vangittuja vastaan alkavat ensi viikolla, ja osasta syytteistä voi seurata kuolemantuomio. Amnesty International katsoo, että kaikki heistä ovat mielipidevankeja, siis vangittuja mielipiteen ilmaisun vuoksi. Heidän puolestaan vetoamiseen löytyy ohje klikkaamalla tapauksesta kertovan nettisivun “printer friendly” -linkkiä.

Nyt voisi olla hyvä toimia, ettei käy Ken Saro-Wiwat.

Attacin Mika Rönkkö raportoi Kepan Kampanjapäiväkirja-blogissa Maailman sosiaalifoorumista Bamakosta:

Bamakon foorumin afrikkalaisten järjestämissä seminaareissa oltiin suhteellisen yksimielisiä siitä, ettei perinteinen kehitysapu kykene auttamaan Afrikkaa omaehtoisen kehityksen tielle. Nykyinen ODA(Virallinen kehitysapu, tark. TM)-rahoitus on sidottu monin keinoin sopeutusohjelmiin, uusliberalistiseen kaupan vapauttamiseen ja yksityistämispolitiikkaan, joka ei yksinkertaisesti jätä tilaa oman Afrikan sisäisen talouden kehittymiselle. Kehitysapu vahvistaa korruptoituneita eliittejä, murentaa valtiokoneistoa ja luo loputtoman riippuvuuden noidankehän.

Monien afrikkalaisten mielestä tämä onkin kehitysavun päätarkoitus. Jotkut näkevät kehitysavun hyväntekeväisyytenä, tai sen kehittyneempänä muotona. Afrikkalaiset ovat todistelleet jälleen Bamakossa, kuinka he eivät kaipaa hyväntekeväisyyttä, vaan tasavertaisia edellytyksiä omaehtoiselle kehitykselleen. ODA-virrat tuskin ratkaisevat Afrikan rakenteellista asemaa alikehittyneenä osana maailmantaloudessa. Afrikka on ja pysyy raaka-ainetuottajana ja Euroopan työvoimareservinä tavanomaisen kehitysavun aikakaudella.

Rönkkö itse ei ota suoraan kantaa virallisen kehitysavun turmiollisuuteen, mutta perää muita globaaleja rahoitusmalleja. Kehitysmaiden elintason nostaminen on Rönkön mukaan myös teollisuusmaiden siirtolaisongelman ratkaisemista.