Ei työstä niin väliksi, rahaa kun saisi

Suo anteeksi, mutta kirjoituksesi sävy tuntuu vähän ylimieliseltä. On tietysti hienoa, jos olet pysynyt elämänsyrjässä kiinni ja saanut ylläpidettyä sosiaalisia suhteita ilman vakituista työpaikkaakin, mutta kun katsoo suurinta osaa Suomea vaivaavasta syrjäytymisestä ja pahoinvoinnista, on ihan ilmiselvää, että näille ihmisille se paras lääke olisi työpaikan löytäminen. Vanhemmille ihmisille työttömyys on muutenkin hirveä häpeän paikka. Kortistossa työkyky näivettyy, eikä “aktiviinen työllistämispolitiikka” paljoa parempia tuloksia tuota, kun vanhoja rekkakuskeja pannaan ATK-kursseille.

Ymmärrän tietysti senkin, ettei työnteko kaikkien leipälaji ole, mutta käsittääkseni Niinistön ratkaisu näiden ihmisten ongelmiin olikin minimipalkan ja matalapalkkaisten töiden kieltämisen sijaan perustulo, ja valinnanvapaus itse ihmisille. Että jos se alkoholisoitunut Reiska ei parempaa työtä löydä ja haluaa jotain täytettä päivilleen tai vaikka sitten vähän sitä rahaakin, Reiskalla olisi mahdollisuus perustulon päälle ottaa sitten matalapalkkainen työ.

Vielä, kun Suomessa ne minimipalkat kuitenkin ovat efektiivisesti tuhannen euron yli palkattomia harjoittelijoita ja vastaavia lukuunottamatta, ei tarvitse olla edes kovin syrjäytynyt, ettei löydä työpaikkaa, jossa tuon tuhat euroa työnantajalle töisi (ja tämän olisi kannattavaa palkata työntekijä). Koska jokainen työnantaja aivan taatusti palkkaa kenet tahansa, jos jää voiton puolelle (ja joutuupa vielä maksamaan sitä tuottavuuden mukaista palkkaakin, tai sitten joku muu maksaa ja vie työntekijän).

Joten summa summarum, ymmärrän, että ole löytänyt itsellesi vaihtoehtoisten tavan elää elämääsi, mutta en kuitenkaan usko, että sinulla on hyviä syitä kieltää muilta mahdollisuus omankaltaiseen elämäänsä, oli heidän kuntonsa tai työkykynsä sitten kuinka heikko tahansa.