Tiedostava kasvissyöjä on ongelmien edessä näin talven aikaan. Mitä kaupasta sopii ostaa ilman, että omatunto alkaa kolkuttaa ovenmurskaimella?
Sitrushedelmiä on tarjolla paljon, ja ne ovat tähän(kin) vuodenaikaan halpoja. Vaihtoehtoina on toisinajattelijoiden kiduttajia suojeleva ja Saharassa käytännössä miehityssotaa käyvien marokkolaisten mandariineja ja mahdollisesti Israelin palestiinalaisalueiden siirtokunnissa kasvatettuja Jaffa-appelsiineja. Egyptiläisappelsiinien ostaminen kartuttaa sortohallituksen vientituloja, samaten tunisialaisten hedelmien.
Israelista on tarjolla myös makeaa maissia ja herkullisia bataatteja. Molemmat maistuisivat kyllä ruokapöydässä, mutta omatunto ei oikein anna myöten laittaa rahaa sortohallituksen kassaan.
Mutta tomaatithan ovat kohtuuhintaisia, ne Espanjasta tuodut. Tosin niiden poimimiseen on käytetty pohjoisafrikkalaista laitonta siirtotyövoimaa, ja halpa hinta revitään näiden lainsuojattomien ihmisten selkänahoista alipalkkauksen ja epäinhimillisten työolojen avulla.
Sama tilanne taitaa olla floridalaisten hedelmien kanssa, tosin niiden poimimisessa käytetään 1800-luvun metodeja eteläamerikkalaisiin, ei –afrikkalaisiin. Ja haluanko kilauttaa kolikon amerikkalaisten terrorisminvastaisen sodan verokassaan?
Ei kiitos, kitkeriltä maistuvat nämäkin.
Ainahan voi ostaa suomalaisia kasvihuonetomaatteja ja –kurkkuja, joiden tuottamiseen on käytetty ympäristöystävällistä ydinvoimaa. Ei, ei kuulosta hyvältä sekään. Eikös tällainen hehtaarin lasikopeissa keinoviljely kolmenkymmenen asteen pakkasilla oli jo jonkinlainen rikos arkijärkeä vastaan?
Onneksi on olemassa Reilu kauppa ja sen moraalisesti putipuhtoiset tuotteet. Vai… hetkonen… mitäs järkeä on raahata appelsiineja valtameden yli Brasiliasta? Ja onko minulla oikeasti näihin varaa?
Pitänee kasvattaa ensi kesänä vuokramaalla lanttuja, hankkia talvikellari ja elää fennovegaanina ensi talvi. Tai sitten vain on nieltävä se tosiasia, että ostoboikotti kaikkia eettisesti arveluttavia tuotteita vastaan on yksinkertaisesti näin mukavuudenhaluiselle maailmanparantajalle käytännön mahdottomuus.
Samasta aiheesta
Tags: eettinen_kuluttaminen, Egypti, Espanja, Israel, kasvissyönti, Maailma, Marokko, Tunisia, USA
5 comments
Comments feed for this article
Trackback link
http://pohdiskeleva.liftari.org/2005/12/29/tiedostavan-kasvissyojan-talvidilemma/trackback/
Joulukuu 29, 2005 at 6:56 pm
matti
En itse automaattisesti boikotoi jossain maassa valmistettuja tuotteita vain siksi, että siinä maassa on huono hallitus. Eivät ne rahat nyt pelkästään pönkitä riistäjiä, kyllä ne myös ovat elinehto monelle tavalliselle ihmisille, jotka ehkä putoaisivat viennin tyrehtyessä niukkuudesta kurjuuteen.
Joulukuu 30, 2005 at 2:28 pm
Teppo
Rehelliset viljelijät ja huono hallitus ovat yhdistelmä, jota ei välttämäti ole mielekästä boikotoida. Mutta entäs viljelijät, jotka hyväksikäyttävät laittomia siirtolaisia orjatyövoimana? Tai viljelijät, jotka lähtevät vallatuille alueille viemään luonnonvarat ja nauttimaan hallituksen vientituotantotukia?
Pointti oikeastaan on, että kuluttajana on hankala tietää, millaisesta puutarhasta appelsiini on tullut ja millaisen ekologisen ja inhimillisen jalanjäljen sen tuottaminen on polkenut.
Joulukuu 31, 2005 at 12:21 pm
Tuntematon
Tästä uudesta ulkoasusta on näin äkkiseltään hankalaa saada selkoa. Jatka silti valitsemallasi tiellä.
Tammikuu 2, 2006 at 3:52 am
Teppo
Jeps, tämä ei tosiaan ole kaikista selkein mahdollinen ulkoasu, tunnustan. Tekniset ominaisuudet Squiblessa kuitenkin olivat houkuttelevia.
Lupaan koettaa kevään mittaa työstää selkeämpää ulkoasua. Jos vaikka kesäksi olisi tarjota yhdistelmä omaperäisyyttä, fiksuja toimintoja ja rautalangasta väännettyä selkoa. Toivotaan.
Heinäkuu 1, 2008 at 8:47 am
alisa
Fennovegaanina talven yli selviäminen ilman keripukkia on varmaan mahdollista. Käsittääkseni riittävästi c-vitamiinia saa kotimaisesta sipulista ja perunasta, sitrushedelmien globaali välttämättömyys taas on markkinoijan ylläpitämä mielikuva. Eettisyys ja terveellisyys voivat silloin tällöin kulkea yhtäjalkaa. Jos sitten pitää pelkästään kotimaisten tuotteiden suosimista hyvänä asenteena.