Joulukuu 2005

Tiedostava kasvissyöjä on ongelmien edessä näin talven aikaan. Mitä kaupasta sopii ostaa ilman, että omatunto alkaa kolkuttaa ovenmurskaimella?

Sitrushedelmiä on tarjolla paljon, ja ne ovat tähän(kin) vuodenaikaan halpoja. Vaihtoehtoina on toisinajattelijoiden kiduttajia suojeleva ja Saharassa käytännössä miehityssotaa käyvien marokkolaisten mandariineja ja mahdollisesti Israelin palestiinalaisalueiden siirtokunnissa kasvatettuja Jaffa-appelsiineja. Egyptiläisappelsiinien ostaminen kartuttaa sortohallituksen vientituloja, samaten tunisialaisten hedelmien.

Israelista on tarjolla myös makeaa maissia ja herkullisia bataatteja. Molemmat maistuisivat kyllä ruokapöydässä, mutta omatunto ei oikein anna myöten laittaa rahaa sortohallituksen kassaan.

Mutta tomaatithan ovat kohtuuhintaisia, ne Espanjasta tuodut. Tosin niiden poimimiseen on käytetty pohjoisafrikkalaista laitonta siirtotyövoimaa, ja halpa hinta revitään näiden lainsuojattomien ihmisten selkänahoista alipalkkauksen ja epäinhimillisten työolojen avulla. Read the rest of this entry »

Pohdiskelevaa liftaria ja esimerkiksi Hesarin blogeja pyörittävästä julkaisujärjestelmästä Wordpressista julkaistiin tapaninpäivänä uusi versio (2.0), joka tarjoaa bloggaajalle muun muassa uuden käyttöliittymän, lisää tehoa ja paketin päälle vielä roskakommenttien seulontaohjelman. Monet bloggaajat ovat päivittäneet julkaisujärjestelmänsä ja verkko täyttyy ylistävistä kommenteista.

Vähän polttelee asentaa Pohdiskelevan liftarin konepellin alle uusi kone, täytyy tunnustaa. Taidan kuitenkin odottaa vielä tovin, kunnes kaikki tarpeelliset lisäosat on saatu sovitettua uuden version nuotteihin. Pitäisi vähän ulkoasua ruuvata muutenkin, menköön sitten samalla.

Uudistuksen mukana on tullut monta hyvää ja kovasti kaunistusta, mutta yksi asia jäi mietityttämään. Näyttäisi, että Wordpressin käyttäjistä osa on liukumassa folksonomian suuntaan ja alkanut tägittää tekstejään, samaan tyyliin kuin Flickrin kuvia tai Del.cio.usin linkkejä. Tähän kelkkaan ei ainakaan Worpress 2.0 ole vielä lähdössä mukaan. Read the rest of this entry »

Kiinan viranomaiset vahvistivat joulukuussa, että maa myy teloitettujen vankien elimiä elinsiirtoihin sekä Kiinan sisällä että ulkomaisille klinikoille. Asiasta on liikkunut tietoja jo vuosia, mutta virallinen vahvistus groteskille käytännölle tuli vasta nyt. Suomessa asiaa on tehnyt hiljattain tunnetuksi toimittaja Niina Jaatinen, jonka reportaaseja Kiinan elinkaupasta julkaistiin kuun alkupuolella muun muassa Kalevassa, Keskisuomalaisessa ja Turun Sanomissa.

Teloitettavien elimillä käytävä kauppa on melko huimaa bisnestä. Maksansiirto maksaa kiinalaiselle asiakkaalle 27000 euroa, ulkomaiselle 36000. Taipei Timesin mukaan (via Nettipäiväkirja) ulkomaiset firmat tietävät vähintään kaksi viikkoa etukäteen sopivan siirrännäisen tulosta – teloitettavilta siis otetaan etukäteen veri- ja kudosnäytteet elimen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Muun muassa Amnesty on epäillyt, että Kiinassa teloitetaan ihmisiä sen mukaan, miten tarvetta siirrännäisille ilmenee. 90 prosenttia elinsiirroissa käytettävistä elimistä on Kiinassa peräisin teloitetuilta vangeilta.

Guardian raportoi syksyllä, että sisäelinten lisäksi teloitettujen ihoa otetaan talteen. Siitä tehdään mahdollisesti esimerkiksi ihonhoitotuotteita euromarkkinoille. Iho kuntoon, murhaajaa naamalle!

Kiinan viranomaiset väittävät, että jokaiselta elimenluovuttajalta on pyydetty luovuttajan ja/tai omaisten lupa elinten luovuttamiseen. Käytännössä tätä sopii epäillä, etenkin kun käsittääkseni itäisillä alueilla pidetään uskonnollisesti kohtuullisen suotavana ihmisen päätymistä manan majoille jotakuinkin elimistöltään täydellisenä kokonaisuutena. Jälkeenpäin ilman lupia tehtyjä elinten irrotuksia on hankala todistaa, koska ruumiit tuhkataan.

Laajamittainen elintensiirtobisnes on vain yksi pöyristyttävä piirre Kiinan tavassa käyttää kuolemanrangaistusta. Kiina teloittaa vuosittain enemmän ihmisiä kuin koko muu maailma yhteensä. ”Virallinen luku” on 3400 ihmistä vuodessa, mutta keväällä 2004 Kiinan kongressin jäsen ilmoitti maan teloittavan 10 000 ihmistä vuosittain. Vertailukohdaksi: koko maapallolla vuosittain teloitetaan Amnestyn arvion mukaan mukaan ”ainakin 3800 ihmistä”.

Tappamisen tehostamiseksi Kiina otti pari vuotta sitten käyttöön teloitusbussit, pyörillä liikkuvat teloituskammiot, joissa voidaan ottaa hengiltä 24 ihmistä yhdellä kertaa. Eikä teloitetuksi joudu vain murhamiehiä: kuolemanrangaistuksen voi saada Kiinassa esimerkiksi veronkierrosta.

Olympia-aatetta kannattava maa, selvästi.

Dagens Nyheter kertoo:

Tjänstemän på Migrationsverket i Solna har på kontorstid och i verkets lokaler med champagne firat avvisningen av en asylsökande familj med ett svårt sjukt barn. [--]

I ett mejl med rubriken “Fredagsnöje” skrev beslutsfattaren Annica Ring:

“På fredag ska vi fira ihop med AM2 kl 15.00 i deras kök. Jag hoppas att ni alla kan avsätta en kvart innan i vårt kök då vi tänkte infria [handläggarens namn, reds. anm.] löfte om champagne efter det att en viss familj lämnat Sverige. I dag har jag fått bekräftat att verkställigheten avlöpte väl dock med fot- och handbojor samt poliser som blev påpucklade på traditionellt sätt med handväska. Så varm välkomna till vårt kök 14.45 för en skål.”

Väittäisin, että ihan tuolla tavalla ei viranomaisen kuuluisi käyttäytyä, olivat ne asiakkaat miten vittumaisia tahansa. Kyseessä kuitenkin on maahanmuutto-, ei maastakarkoitusvirasto.

Joulu on täällä. Samaten joulubiisit.

Amnesty International päräytti joulupöytään John Lennonin vanhan jouluhitin Merry Xmas (War Is Over). Esittäjä ei kuitenkaan ole Lennon itse, vaan Maroon 5.

Biisi on joulumaistiainen Make Some Noise -kampanjasta, jonka tarkoituksena on laulaa ihmisoikeusaate nykynuorten sydämiin - John Lennonin vanhojen biisien uusilla versioilla. Tällä hetkellä kampanjan verkkosivuilla on Maroon 5:n joulurallatuksen lisäksi ladattavissa neljä biisiä: Black Eyed Peasin uudelleenversiointi Power to the people:sta, The Curen Love, The Postal Servicen Grow old with me ja Snow Patrolin Isolation.

Ja lisää on tulossa. Ainakin Avril Lavignen nimi on vilahdellut promootiopuheissa, ja on noita muitakin nimiä korviin kantautunut. Kiitos kampanjasta kuuluu muuten Yoko Onolle, joka antoi miesvainaansa tekijänoikeuksia Amnestyn käyttöön vuonna 2003.

Mutta tärkein kysymys tietekin pitää jättää viimeiseksi: kuka saa kunnian vetäistä uuden version Imaginesta? Oma veikkaukseni (tietoa ei ole) on U2, joka sai ihmisoikeuksien päivänä Omantunnonlähettilään palkinnon, Amnesty Internationalin korkeimman ihmisoikeustunnustuksen.

Ulkomaalaisviraston pääasiallinen toimenkuva tuntuu olevan ulkomaalaisten elämän tekeminen Suomessa mahdollisimman hankalaksi.

Helsingin hallinto-oikeus oli käsitellyt turvapaikanhakijaperheen valituksen turvapaikkapäätöksen hylkäämisestä ja todennut, että turvapaikka pitäisi myöntää. Toisin sanoen hakijan alkuperäisessä kotimaassa olot olivat sellaiset, että sinne ei ihmistä voi hyvällä omallatunnolla pistää.

Mitä tekee ulkomaaraisvirasto, kun oikeuslaitos on sen kanssa eri mieltä? Pistää oikeuden päätöksen hyllylle odottamaan ja tekee puoli vuotta lisäselvityksiä. Ajatelkaas, jos poliisi olisi tehnyt vaikkapa Nils Gustafssonin tapauksessa näin - oikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen jatkanut tapauksen tutkintaa puoli vuotta. Sori, Nils, istu nyt vielä kuusi kuukautta siellä putkassa, me tsekataan vielä ettei vaan mitään uutta syyllisyyteen viittaavaa ilmene.

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt toteaa niin suoraan kuin vain protokollaan sopii, että Ulkomaalaisvirasto on lähinnä toiminut vittumaiseseti ja lain vastaisesti:

Oikeusvaltiossa on lähtökohtana se, että hallintoviranomaisen on noudatettava tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä. Hallintoviranomaisen omalla käsityksellä ratkaisun oikeellisuudesta ei ole enää vaikutusta sen jälkeen, kun toimivaltainen tuomioistuin on ottanut asiaan kantaa.