Eläimellinen ihminen?

Ensimmäiseksi onnittelut Johan Lahdenperälle. Hänen poleeminen arvostelunsa (€) Matti Wuoren esseekokoelmasta onnistui siinä, mihin se oli ilmiselvästi tarkoitettukin: se ärsytti.

Lahdenperä toisti useaan otteeseen malthusilaista väitettä siitä, että “biologisen lain” mukaan resurssien kasvu johtaa inhimilliseen katastrofiin, väestön liikakasvuun. Perusväitteen mukaan ravinnontuotanto kasvaa lineeaarisesti, mutta väestö reagoi tähän kasvamalla eksponentiaalisesti samaan tapaan kuin bakteerikanta optimaalisissa olosuhteissa. Toisin sanoen resurssien kaksinkertaistuessa väkimäärä nelinkertaistuu, mikä johtaa entistä pahempaan puutteeseen.

Kehityspessimisti Malthus kuoli lähes kaksisataa vuotta sitten. Lahdenperä on kovin vanhan ajatuskoulukunnan perillinen.

Ihmisten lisääntymiseen. kuten kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan, vaikuttavat puhtaan biologian lisäksi sosiaaliset säännöt. Ihmiset, joita kohdellaan kuin ihmisiä, harvoin käyttäytyvät kuin eläimet. Eri asioiden yhteydet toisiinsa ovat huomattavasti monisyisempiä kuin Lahdenperän liikakasvuteesi. Tästä on tilastollistakin faktaa olemassa, esimerkiksi YK:n ohjelmista, joissa todettiin kouluruuan tarjoamisen lisäävän kehitysmaissa lasten koulussakäyntiä, mikä puolestaan alensi syntyvyyslukuja.

UN Chronicle: The real cost of hunger In Asia, Africa and Latin America, wherever we have experimented with school lunches, we have seen school attendance double in a year or so; grades have also climbed. A daily lunch is the surest magnet for drawing children to school that anyone has yet devised. This is a very important fact because of the world’s 300 million school-age children 130 million are illiterate and not attending school. If education is the key to development in the Third World, the school lunch is the key to unlocking the education door. Of the 130 million not attending school most are girls because of favouritism toward boys. These illiterate girls marry at the age of eleven, twelve or thirteen, and have an average of six children. Girls who go to school marry later and have an average of 2.9 children. A good school lunch is the best way yet found to get both girls and boys into school. The lowly school lunch indirectly produces healthier youngsters, advances education, reduces the birth rate and provides a profitable market for the surplus farm commodities of the United States and other surplus-producing countries.”

Lahdenperän teesi siitä, että ihmisoikeudet ovat modernin maailman uskonto, on sinänsä osittain tosi. Ihmisoikeudethan perustuvat käsitykseen jokaisen ihmisen synnynnäisestä arvosta ja kaikkien ihmisten tasa-arvosta. Nämä ovat lopulta uskon asioita. Vain osittain tosi väite on siksi, että ihmisoikeuksissa on kyse myös politiikasta ja välineellisestä hyödystä koko yhteiskunnalle. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa esimerkiksi perustellaan oikeuksia arvojen lisäksi sillä, että oikeuksien unohtaminen johtaa ääritilanteessa kapinaan sortajia vastaan ja yhteiskunnalliseen tai kansainväliseen konfliktiin.

Ihmisoikeuksista puhuttaessa on kuitenkin todella kysymys moraalisista arvoista. Haluammeko nähdä ihmisen itsessään arvokkaana, vain vain biologisen lain mukaan lisääntyvänä eläimenä? Jälkimmäinen näkemys on mahdollinen, ja kuten ihmisoikeusajattelukin, osittain itseään toteuttava. Jos kohtelemme ihmisiä eläiminä, saamme heidät varmasti näyttämään silmissämme eläimellisiltä.

Samasta aiheesta

• Marian klubin karkotetut feministit ja Neuvostoliiton maanalainen rock ‘n’ roll
• Eren Keskin
• Eläimet saavat tulla
• Valokuvatorstai: Ihmisoikeudet
• Bloggaa ihmisoikeuksista ylihuomenna
• Pokemon-meiningillä propagandaa Kiinan ihmisoikeuksista
• Tuntemattomia: Tuure
• Tuntemattomia: Setri
• Onneksi ne jaksaa pitää meteliä
• Itseä isommista asioista on hankala blogata