Stop kielen töhryille

George Orwellin romaanissa 1984 eletään dystopiassa, pahassa tulevaisuudessa, jossa kieli on voitettu valtataistelu. Isoveli valvoo sotaa, jota käydään ihmisten mielissä. Ei-toivotuista asioista puhumisesta on tehty mahdotonta.

Onko kukaan huomannut, että Stop töhryille –kampanja on käyttänyt tehokkaasti Orwellin pahaa kaavaa? Kampanjan muutama vuosi sitten lanseeraama ”töhry”-termi johdannaisineen on levinnyt mediaan, jopa blogeihin. Kukaan ei puhu enää graffiteista tai tägeistä, harvat tarroistakaan. On vain töhryjä ja töhrijöitä.

Tähänhän koko kampanja on alusta alkaen tähdännyt. Sanana töhry määrittää työn laadun; on täysin mieletöntä puhua ”taiteellisesti laadukkaasta töhrinnästä”. Raja kaupunkitilaa kaunistavien taideteosten ja ilkivallan välillä on hämärtynyt, kaikki on sitä samaa. Graffittien puolustaminen on mahdotonta niiden laadusta riippumatta, koska se on määritelmällisesti töhrityssä kielessä pahan puolustamista.

Kaupungin kuvista vain mainokset on, tarkoituksellisesti, pidetty erillään töhrykielestä. Isoveli valvoo, mitä valvotaan.

Miten helvetissä näin on annettu tapahtua? Kuka antoi likaisen kielipelin pelaajille vallan rajoittaa mahdollisuuksiamme ajatella ja puhua? On aika panna piste kielen töhrinnälle.

Share this: These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
  • del.icio.us
  • Facebook
  • Google
  • Digg
  • Technorati
  • TwitThis

Samasta aiheesta

Tags: