Laitoin eilen mainoksia Pohdiskelevaan liftariin. En miettinyt asiaa etukäteen paljoakaan - olin kiinnostunut siitä, miten Googlen Adsense toimii ja miten paljon ihmiset klikkailevat näkemiään mainoksia. Ajattelin, kuten monien muidenkin asioiden kanssa, että helpoin tapa perehtyä on kokeilla itse.
Kirjauduin mainospalveluun, muokkailin mainospalkit leiskaan, tein korjaukset koodiin.
Sitten iski krapula.
Olen usein kritioisnut mainosten tunkeutumista joka paikkaan. Olen arvostanut julkaisuja, jotka pitävät sivunsa vapaina mainospaskasta. Yksi lempipuheenaiheistani on ollut kaupunkitilan täyttyminen mainoksilla samaan aikaan, kun “töhryjen” kitkemiseen käytetään pieniä omaisuuksia.
Mainonta lisää ihmisten tarvetta kuluttaa, mitä en lähtökohtaisesti pidä hyvänä asiana. Turhien tarpeiden luominen on egologisesti kestämätöntä aina, ja usein myös inhimillisesti kyseenalaista. En pidä ajatuksesta, että ihminen alkaa himoita tavaraa, jota hän ei tarvitse. Sivuraiteelle joutuneet ajatukset ovat inhimillisten voimavarojen haaskaamista.
Olen pitänyt arveluttavana tilannetta, jossa mainostajien intressit saattavat vaikuttaa julkaisujen sisältöön. Kuulin hiljan autolehteä tuottavalta tutultani, että suuri luksusautoyritys veti takaisin mainostilauksensa sen jälkeen, kun lehti julkaisi vertailun, jossa luksusauto hävisi Itä-Eurooppalaiselle halpa-automerkille.
Ja nyt henkilökohtaisilla kotisivuillani on mainoksia.
Jatkoin asian pohtimista. Kuinka moni kotisivuillani kävijä todella ärsyyntyisi mainoksista? Aika harva, niihin ollaan totuttu. Ja aktiiviset nettimainonnan vastustajat kyllä käyttävät selaimissaan suotimia, joten he eivät edes huomaa mainospalkkeja.
Asenteeni mainoksiin on aikojen saatossa lientynyt raivokkaimmista ajoista. Mielestäni Adbusters on yhä hieno kansalaisjärjestö, mutta en näe mitään väärää median mainosrahoitteisuudessa niin kauan, kuin mainostajien vaikutus sisältöön säilyy hallinnassa.
Luin tarkkaan Adsensen ohjelmasäännöt. Sisältöä ei rajoiteta poliittisesti, eikä edes Googlen haukkumista CIA:n sivutoimistoksi ole kielletty. Kohtuuton kiroilu on kielletty, eikä tupakkatuotteita tai alkoholijuomia saa mainostaa. Ei paha. Vaikuttaisi siltä, että voin yhä edelleen päättää itse, mistä kirjoitan. Google ei uhkaa ilmaisunvapauttani ja sitoutumattomuuttani.
Sille en voi kuitenkaan mitään, että olen osaltani tukemassa kehitystä, jossa mainokset tunkevat jokaiseen paikkaan töhrimään tilaa ja luomaan keinotekoisia tarpeita. Munakasta ei näet voi tehdä rikkomatta munia; kokeilematta en saa tietää, miten homma toimii.
Jatkan kokeilua. Ensimmäisen päivän aikana mainoksia ladattiin noin 150 kertaa, mutta kukaan ei niitä klikkaillut. Rahallinen hyöty tästä kokeilusta tulee jäämään marginaaliseksi.
Samasta aiheesta
Tags: blogiasiat, Blogit, google-adsense, mainonta, markkinointi, media, Meta







No comments
Comments feed for this article
Trackback link
http://pohdiskeleva.liftari.org/2005/10/04/mainoksia-kotisivulla/trackback/