Vartuin 1990-luvulla Nirvanan, Soundgardenin ja Smashing Pumpkinsin tahtiin. Retrosykli alkaa olla kierähtänyt täyden ymmyrkäisen pyörähdyksen, ja grunge tulee taas. “Taas”, joku ähkäisee. “Olemme valmiina”, sanomme me, ja kaivamme flanellipaidat ja rikkinäiset farkut ullakkokomerosta.
Sydän sydän on hulvattoman hieno, minulle tuore musiikkilöytö. Herttoniemen pojat vääntävät hillittömän hienoja Alice in Chains -stemmoja ravokkaan rupisesti rohisevien kitaravallien päälle, ja sanoitukset ovat suurenmoisella tavalla synkälle kyljelleen vinksahtaneita.
> Kuolemasta kaikki puhuvat aina.
> Miltähän se tuntuu?
> Ihmiset ja kaikki eläimet saavat tietää siitä kaiken.
>
> Tietää kaiken.
>
> – Sydän sydän: Kuolema tulee -
Suosittelen. Kuten hyvä ystäväni bändin eilisellä keikalla totesi: Parasta paskaa pitkään aikaan.
No comments
Comments feed for this article
Trackback link: http://pohdiskeleva.liftari.org/2005/05/27/valniina-vuodesta-95/trackback/