Kolme palloa -kuudes oppitunti

Toukokuu 16, 2005 by Teppo | No comments

… jolla korjaillaan ja parannellaan jo opittua tekniikkaa.

Viikon kurssia on vielä kaksi päivää jäljellä, mutta kaikki oppimisen arvoinen on jo opittu? Toden totta, eilisen oppitunnin jälkeen minulla ei ole enää mitään uutta sanottavaa varsinaisesta tekniikasta. Harjoitukset on käyty läpi. Osaat jo kolmen pallon cascaden, ristiheiton.

Vai osaatko?

Tuskinpa heittelysi ihan Cirque du Soleil -estradikamaa vielä on. Jos olet motorisesti lahjakas, saat varmaan tällä viiden päivän harjoittelulla jo heiteltyä vähän reilun kierroksen kolmea palloa, ehkä enemmänkin. Taitosi paranee vain harjoittelemalla, joten harjoittele! Yhdellä, kahdella, kolmella pallolla. Poimi pallot maasta ja jatka.

Omien oppimis- ja opetuskokemusteni perusteella voit olla tässä vaiheessa muutamalla perustavalla lirissä. Katsopa, tunnistatko omat ongelmasi alta - koetan antaa vinkkejä harjoitteista, jotka auttavat pulmakohdista eteenpäin.

Ongelma: Ei ehdi! Ei millään ehdi!

Aloittelevan jonglöörin hätäisyys voi olla korvien välissä, mutta se voi johtua kyllä tekniikan virheistäkin.

Tarkistapa ensin, että heität varmasti pallot molemmista käsistä ristiheitolla ilmaan. Jos heität pallon vain toisella (yleensä oikealla) kädellä ilmaan ja toisella siirrät ne suoraan toiseen käteen, ei ole mikään ihme että kiirettä pitää! Yrität tietämättäsi ns. ympyräheittoa (engl. shower).Tämä on temppu, jonka hyvällä harjoittelulla ja kiltillä läsnäololla saatat oppia joskus loppukesästä - se ei todellakaan kuulu aloittelijalle. Mutta ristiheiton oppiaksesi sinun on koulittava huijaava kätesi ruotuun - laita kaksi palloa syrjään ja palaa toiselle oppitunnille.

Toinen mahdollisuus hätäisyyteen on, että heittelet vähän liian matalia heittoja. Ratkaisu on yksinkertainen: heitä palloja vähän korkeammalle. Älä kuitenkaan liioittele, palloja ei ole tarkoitus saada maata kiertävälle radalle.

Ongelma: pallot käsissä, eivät ilmassa

Aika tavallista kolmen pallon jongleerausta opetellessa on, että heittely pysähtyy kolmen tai neljän heiton jälkeen. Pallot saa kyllä ilmasta kiinni, mutta niitä ei vain saa heitettyä.

Heittokammo on yleensä oikeastaan pallojen pudottamiskammoa, ja moisesta on päästävä hetimiten eroon. Asiaa sivuttiin jo viime oppitunnilla, ja pudottamiskammoa vastaan on kamppailtu ensimmäisen tunnin harjoituksista lähtien: harjoittelva jonglööri ei koskaan opi mitään uutta, ellei ole valmis epäonnistumaan. Onnistuminen, tässä lajissa, vaatii sinnikästä epäonnistumista.

Rankaise itseäsi aluksi heittämällä kaikki pallot lattialle, tai vaihtoehtoisesti mahdollisimman kauas. Kummastakaan näistä harjoituksesta ei varsinaisesti ole mitään hyötyä, mutta ne kasvattavat asennetta.

Kun asenteesi on kasvanut piirun verran, tee viime tunnin jälkimmäinen harjoite: laske ääneen jongleeratessasi ja pakota itsesi, näin kuvainnollisesti sanoen, marssimaan pysähtymättä oman rytmisi mukaan. Voit tehostaa harjoitusta aloittamalla laskemisen jo ennen kuin aloittelet heittelemisen: 5-4-3-2-1-heittely alkaa-2-3-4-5-[--]. Sovita laskemisen rytmi heittelyrytmiisi, mutta pidä se tasaisena. Jatka pallojen heittelemistä (ja laskemista) vaikka jokin palloista putoaisikin.

Laske, kunnes kaikki pallot ovat pudonneet maahan. Ja riemuitse jokaisesta numerosta, jonka pääset laskuissasi eteenpäin.

Ongelma: törmäilet ohikulkijoihin/huonekaluihin kulkiessasi pallojen perässä

Alkuvaiheessa heitot eivät ole kovin hyviä, ja jostain syystä kovin moni heittelee palloja hieman itsestään eteenpäin. Seurauksena on eteenpäin karkaavien pallojen perässä hapuileva jonglööri.

Ongelmaan on kaksi tehokasta ratkaisua: 1) seinä ja 2) polvet.

Seinää voi käyttää apuna vaeltelevan jonglöörin pysäyttämiseen. Harjoittele kasvotusten seinää vasten. Eteenpäin karkaavat heitot kimmahtavat seinästä takaisin, tai ainakin pystytasoa vasten käveleminen seisauttaa jonglöörin hakuretken. Valitse seinä, jolla ei ole mitään erityisen arvokasta, tai ainakaan särkyvää.
Itse suosin aloittaessani polvillaan harjoittelua. Betonilattialla tämä on ikävää, mutta puistossa nurmikolle polvien varaan asettuminen on oikeastaan aika mukavaa. Asennosta ei pääse huonojen heittojen perään, ja pudonneet pallot on näppärä napsia maasta - lattiatasossa olevan ei tarvitse enää erikseen kumartua.

Ongelma: ei vaan suju

Hei, mitä odotit: supermestaruutta viidessä päivässä? Jongleeraaminen on harjoittelua vaativa taito, joten ota pallot käteen ja pistä ne yksi kerrallaan ilmaan. Lue edelliset oppitunnit, katso videot, koeta ymmärtää kuvituksen kuvatuksia. Ja harjoittele vielä lisää.

Share this: These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.