Sain taas meiliä yhdestä hankkeesta, jossa pyöräilyä halutaan edistää hyvänä arkiliikuntana. Autoin minkä osasin, mutta jäi vähän holotna olo.

Pyöräilyn edistäminen sillä kärjellä, että se on hyvää liikuntaa, ei todennäköisesti tee pyöräilystä merkittävää liikennemuotoa eikä edes kohota kansanterveyttä. Itse asiassa se on melkoista omaan jalkaan ampumista – tai ainakin ammutaan pahasti maalista ohi.

“Pyöräile työmatkasi ja kauppareissusi, niin saat liikuntaa.” Tämähän on se perusväite. Vastaväitteet: “En halua liikuntaa.” “Liikun muutenkin tarpeeksi.” “Kaupungissa pyöräily on ikävää, kun on ruuhkat ja katupöly ja ikävät maisemat. Liikun autolla arkimatkat ja viikonloppuisin käyn pyörälenkillä jossain kauniissa paikassa, mihin vien pyörän autolla.”

Toinen asia on, millaisia pyöräreittejä seuraa siitä, että niitä rakennetaan “arkiliikkujille”. Ylämäethän ovat hyvä asia, tuleepahan hiki! Ei haittaa, vaikka vähän kiertäisi, koska sehän on liikuntaa! Kyllähän nämä tyypit joutavat valoissa odottamaan, hehän eivät ole menossa minnekään vaan vain lenkillä.

Itsekin vastaisin ihan eri tavalla kysymyksiin: “Millaisilla kaduilla haluaisit harrastaa arkiliikuntaa?” ja “Millaisia katuja haluaisit ajaa pyörällä töihin?”

Arkiliikunta olisi kivaa polveilevilla metsäpoluilla kauniissa maisemissa.

Töihin haluan mahdollisimman suoraa ja tasaista reittiä, mielellään vielä niin, että tiedän reitin olevan suorempi, helpompi ja nopeampi kuin muilla kulkutavoilla. Siis vähemmän punaisia valoja ja väistämisvelvollisuuksia kuin vaikkapa autoilla.

Kansanterveydellisesti arkiliikunta on tietenkin merkittävä juttu. Noin kolmasosa suomalaisista harrastaa liikuntaa tarpeeksi. Yhtä suuri osa tulee liikkuneeksi tarpeeksi ikään kuin varkain – pyöräillessään töihin, ulkoiluttaessaan koiraa, tehdessään puutarhatöitä. Jäljelle jäävä kolmannes on niitä sohvaperunoita, joiden terveys on oikeasti vaarassa liian vähän liikkumisen vuoksi, ja heidät pitäisi saada huijattua liikkeelle.

Huijaaminen ei onnistu vetoamalla siihen, että liikkuminen olisi hyvästä, koska kyllähän kaikki sen tietävät.

Pitäisi olla ovelampi.

Oveluutta olisi käyttää ne kansanterveysrahat hankkeeseen, jossa ei puhuta terveydestä eikä liikunnasta, vaan pyöräilyn helppoudesta ja kätevyydestä. Ujutettaisiin sohvaperunan korvasta sisään mato, joka kuiskisi: Mene pyörällä! Se on nopein tapa päästä perille! Se on tyylikästä! Se on rentoa! Se on helppoa!

Kansanterveyden kannalta merkittävä pyöräilyn edistäminen on paradoksi: Liikennettä pitäisi muuttaa niin, että se rasittaisi pyöräilijää mahdollisimman vähän. Yksittäisten pyöräilijöiden kunto ehkä kohenisi karvan verran vähemmän, mutta pyöräilijöiden eli arkiliikkujien määrä kasvaisi.

Tags: , , , ,

Lumilinna on helppo tehdä nuoskalumesta, mutta kyllä pakkasellakin lumilinnan saa rakennettua. Tämä tuli todistettua, kun rakensimme puuterilumesta Herttoniemen kallioille varsin komean linnan rapsakassa -15°C pakkasessa.

Linnan suuri päätorni rakennettiin käytännössä muutamassa tunnissa Facebookin kautta kokoon haalitulla kaveri- ja naapuriporukalla. Ensimmäisen talkooviikonlopun jälkeen linnalaiset ovat pitäneet yhteyttä oman Facebook-ryhmän kautta.

Lumilinnan rakentaminen pakkaslumesta perustuu muottien ja veden käyttöön. Lumi pakataan muottiin tiiviiksi harkoiksi, harkot asetetaan paikalleen ja muotti otetaan pois ympäriltä, minkä jälkeen harkot suihkutetaan tai valellaan vedellä.

Heti muotin poistamisen jälkeen harkot ovat hauraita, mutta veden jäädyttyä niistä tulee vahvoja lohkareita.

Me käytimme talkoopäivänä muotteina tukevia muovisia muuttolaatikoita. Ne olivat varsin isoja ja vaativat käytännössä kaksi aikuista jokaista laatikkoa kohden. Hyvää oli se, että laatikot kestivät pakkasta ja kolistelua varsin hyvin.

Talkoopäivän jälkeen jatkoin lumilinnan rakentamista yksikseni ja käytin muottina Clas Ohlsonilta ostettua noin 30 litran säilytyslaatikkoa. Se hajosi nopeasti käytössä paloiksi, mutta oli helpompi käsitellä ja harkot lähtivät siitä todella hyvin irti.

Veden toimme rakennuspaikalle pulkkaan lastatulla saavilla. Kun saaviin valutti kädenlämpöistä vettä, se säilyi kovassakin pakkasessa hyvin sulana.

Vesi levitettiin paineilmaruiskuilla. Niitä saa esimerkiksi Biltemasta. Sopii kesäisin myös vaikkapa pyörän huuteluun.

Kokeilimme myös veden sekoittamista puuterilumeen jo muotissa. Ongelmia tuli siitä, että kasteltu lumi tarttui kiinni muotin reunoihin, eikä harkkoa saanut ehjänä muotista ulos.

Edellisen kerroksen on ehdittävä kovettua hieman ennen kuin sen päälle aletaan koota uutta harkkokerrosta. Kovalla pakkasella jäätyminen käy nopeasti. Kun yksi (aikuis) pari tekee harkkoja ja lapset sumuttavat valmiiden harkkojen päälle vettä, olivat kerroksen ensimmäiset harkot ehtineet jo jäätyä, kun viimeisiä pantiin paikalleen.

Tags: , , ,

Kuun vaihteessa rakensimme talkoilla Herttoniemen kallioille aika hienon lumilinnan. Kannattaa käydä tsekkaamassa. Paikka on upea ja linnalla on ihan aikuisten mittakaavassakin kokoa.

Facebook on kyllä mainio paikka organisoitua tällaisiiin hömppätempauksiin. Linna rakennettiin kaveri- ja naapuriporukasta kokoon huhuillussa tapahtumassa. Nyt lumilinnalla on oma fb-ryhmä ja perustin juuri sunnuntaille avoimen fb-tapahtuman, koska on laskiaissunnuntai ja ajattelin että olisi mukava saada vähän enemmänkin porukkaa laskiaisriehaan. Tervetuloa mukaan, tästä!

En usko, että tämä olisi ihan tässä mittakaavassa onnistunut ilman facebookia. FB:n kautta mukaan tuli ihmisiä, jotka muuten eivät olisi tulleet. Viesti tavoitti aika pienellä vaivalla melko laajan joukon. Tällaisissa jutuissa huomaa, että netti auttaa tekemään myös reaalimaailmasta kivemman.

Tags: , , , ,

Arvelen postanneeni tämän joskus menneinä vuosina, mutta en löytänyt sitä arkistoista, joten tässä uusiksi:

Chicagossa kaupunki halusi lisätä pyöräilyn osuutta liikenteestä. Asialle pantiin myös poliisilaitos, joka ryhtyi valvomaan tiukemmin autoilijoiden lainkuuliaisuutta. Oheinen video on poliisien propagandapätkä, joka ilmeisesti on tehty paitsi julkiseen jakoon, myös sisäiseksi koulutusvideoksi.

Suomessa puhutaan paljon pyöräilyinfran parantamisesta ja välillä lakimuutoksistakin pyöräilijöiden hyväksi. Oikeasti lakeja on ja turvallisuuttakin piisaisi, jos joku viitsisi niitä säädettyjä lakeja valvoa ja ottaisi fillarilla kulkevat ihmiset tosissaan.

Se olisi poliisin homma.

Tags: , ,

1) Kypärän käyttäminen pyöräillessä on fiksua, mutta pyöräily on itsessään niin turvallista, ettei ilman kypärää pyöräileminen ole erityisemmän typerää.

2) Kokonaisuutta ajatellen pyöräilijöiden turvallisuuden kannalta on olennaisempaa, että mahdollisimman moni pyöräilee kuin että mahdollisimman moni pyöräilijä käyttää kypärää.

3) Kypärän käyttö pyöräillessä ei vastaa turvavöiden käyttöä autoillessa. Kypärän käyttö pyöräillessä vastaa turvallisuuden, käytännöllisyyden ja mukavuuden puolesta kypärän käyttöä autoillessa.

Kypärä suojaa kolarin sattuessa päätä ja sen käyttö on fiksua. Kypäräpropaganda sen sijaan harvoin on.

Lisälukemista 1, 2, 3

Tags: , ,

Tags: ,

Tätä liikenneturvan uutta pyöräilykampanjaa kattellessani mietin, että jos sama puulaaki tekisi puskaraiskausten vastaisen kampanjan, sen iskulause olisi varmaan “Vain huora kulkee öisin puistossa minihameessa”.

Tags: ,

Sellaista tässä olen keväällä miettinyt, ettei passipoliisien tarttis turhaan kytätä erikseen nopeuksia tai kännykkään höliseviä kuskeja, kun kyttäisivät suojatiesääntöä kunnolla.

Autoilijanhan pitäisi väistää suojatielle aikovaa jalankulkijaa aina ja hidastaa reilusti, jos on vähänkään epäilystä että sinne joku saattaisi (vaikka katveen takaa) tulla. Suojatiesäännön noudattaminen vaatii autokuskilta ihan oikeasti maltillista tilannenopeutta ja keskittymistä. Ei onnistu kaaharilta eikä kännykkäänhölisijältä.

Tuota vaan tiukasti valvomaan ja rangaistukset sen mukaan, niin johan aletaan siellä ratin takana heräillä.

Kortti pois vaan kerrasta kaikilta, jotka jättävät pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton viereen. Perustapauksessa, jossa jalankulkija seisoo siellä tien reunassa eikä autoilija päästä yli, riittäisi tuomioksi ihan vaan törkeä liikenteen vaarantaminen ja sakkoa rankemman mukaan. Ja puhutteluun, jos ei auto näytä hidastavan ennen katveista suojatietä.

Kuski, joka on tarpeeksi skarppina kaupunkiliikenteessä varoakseen mallikkaasti suojatietä, on muutenkin turvallinen kuski. Osaa nimittäin varoa jopa sitä, että joku muu väistää suojatielle tulijaa, mikä tuntuu olevan melkein yhtä vaikeaa kuin se suojatielle tulevien jalankulkijoiden väistäminen.

Human-Powered Health from solve on Vimeo.

Plääh. Tässäkin pyöräilynhehkutusvideossa on urheilusponssin vinkkeli, mikä tekee siitä tosi hassun. “Jos kaikki ajaisivat pyörällä, voisimme syödä 6000 kilokaloria päivässä lihomatta grammaakaan.” No niin varmaan jos kaikki ajais sadan kilometrin lenkkejä, mutta sitä ei tule kyllä tapahtumaan.

Video hehkuttelee pyöräilyn terveysvaikutuksilla urheiluvinkkelistä, joten unohtavat sitten sen kaikkein olennaisimman “jos kaikki ajais pyörällä” -terveysvaikutuksen: Liikenteessä ei kuolisi juuri ketään, jos kaikki ajaisivat pyörällä. Ihan tavallisesti, puku päällä. Trikoot hittoon.

Tags: , , , ,

Tää on tosi hauska. Sen on ilmeisesti tarkoitus oikeasti olla vain hauska ja pro-kaupunkipyörätsydeemi, mutta aika helppo tuo olisi nähdä trikoo- ja spinningirvailuna.

Sellaisena se olisi vielä hauskempi, jos tyypit tulisivat “spinningtunnilleen” autoilla.

Tags: , , ,

Ajattelin, että Biltemassa pitää käydä fillarinosaostoksilla. Katsoin reitin kevyen liikenteen reittioppaasta. Opas kertoi, että matkaa tulisi 13,3 kilometriä ja sitä polkiessa kuluisi energiaa 1390kJ. Se tarkoittaa oppaan mukaan kuutta palaa suklaata.

Mutta paljon se on bensana? Netistä löytyi energiayksikönmuuntaja, jonka mukaan yksi litra bensaa on 34920 kJ ja 1390kJ vastaavasti 3,98 senttilitraa eli karvan vajaan napsilasillisen verran bensaa.

Aika vähän. Jos pyöräilijä ottaisi energian suklaan sijaan bensasta, sitä kuluisi kolme desiä satasella.

Kuudenkymmenen litran tankillisella ajaisi noin 20000 kilometriä eli kahdella tankillisella pääsisi maailman ympäri päiväntasaajaa pitkin.

Tags: ,

Olen koettanut pojan kanssa pyöräillessäni miettiä, millaisella gallup- tai vaalikonekysymyksellä parhaiten kartottaisi poliitikkojen asenteita pyöräilystä liikennemuotoa.

Tämä on paras, mitä tähän mennessä olen keksinyt:

Valitse seuraavista väitteistä se, joka kuvaa paremmin käsitystäsi ihannekaupungista.

a) Ihannekaupungissani lapsiperheet voivat hoitaa arkiasiointinsa kaupungin keskustassa sujuvasti ja turvallisesti polkupyörällä.

b) Ihannekaupungissani lapsiperheet voivat hoitaa arkiasiointinsa kaupungin keskustassa sujuvasti ja turvallisesti henkilöautolla.

Tags: , , , ,

Katumaasturit kasvattavat suosiotaan. Kolmen tonnin rekankorvikkeita myydään ihmisille sillä, että niissä lapset ovat turvassa.

Logiikka on kuin kylmän sodan ydinasevarustelussa. Ihmiset hankkivat isompia autoja, että olisivat turvassa muiden ihmisten isommilta autoilta. Autot kasvavat jatkuvasti, koska kun naapurilla hankkii ison Volvon, on itse suojattava omat lapset katumaaturiin, Kierre on loputon.

Mitä isompia ja varustellumpia autot ovat, sitä turvallisemmaksi ihmiset olonsa niissä tuntevat. Kun olo on turvallinen, uskaltaa ajaa vähän reteemmin. Tutkimusten mukaan ihmisillä on taipumus nollata tekniset turvatekijät ottamalla ajossa enemmän riskejä.

Arkikokemus vahvistaa: Mitä isompi auto, sitä mulkumpi ajotyyli.

Oikeasti liikenteessä tarvittaisiin liennytystä ja leppoistamista. Suurempien ja raskaampien autojen sijaan pitäisi vaihtaa pienempiin ja kevyempiin. Jarrutusmatkat lyhenisivät, kapeammatkin tiet riittäisivät, parkkipaikoille mahtuisi useamman perheen menopeli.

Autoilu on vaarallista. Autoilijoita kuolee vuosittain liikenteessä satoja, minkä lisäksi suurin osa liikenteessä kuolleista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä kuolee autojen alle.

Polkupyöräily on turvallista. Fillarilla on vaikea saada ketään hengiltä.

Kevyempään kalustoon vaihtaminen ei kuitenkaan ole kenenkään henkilökohtainen etu – oma lapsi kannattaa aina viedä tarhan pihaan katumaasturilla, vaikka se asettaa tarhan kaikki muut lapset vaaraan. Tarvitaan yhteinen päätös ja pakote; laki ja siitä seuraava rangaistusvero automaailman läskeille.

Tags: , ,

Mitä tehdä, kun luonnonkatastrofi rikkoo tiet eikä polttoaineenjakelu toimi? Käydäänkö Mad Max -tyyppiseen sotaan jäljellejääneistä luonnonvaroista?

Ehkä Amerikassa (ja Suomessa?), mutta sivistyneet ja fiksut japanilaiset huomasivat, että polkupyörä toimii myös urbaaneissa äärioloissa, kun autolle ei riitä kaistaa eikä sitä löpöä tosiaan enää saa. Niin, eikä Tokion maailmankuulu julkinen liikennekään toimi.

Tags: ,

Minua niin korpeavat jalankulkijat, jotka silkasta pelosta antavat autojen mennä aina ensin ja vasta sitten ylittävät suojatien. Siellä ne seisovat, eivätkä mene yli. Vituttaa autoillessa odotella ja viittilöidä, että mene nyt. Vielä enemmän vituttaa jalankulkijana, kun ihmiset syövät pohjaa sovituilta säännöiltä.

Kun autoilija tietää, että jalankulkija tulee, niin autoilija väistää. Ei kukaan halua ajaa jalankulkijan yli, ja jokainen suojatie on autoilijalle kolmioristeys. Väitän, että yhdeksän kymmenestä autoilijasta Helsingissä antaa tietä jalankulkijalle, joka lähtee ripeästi ylittämään katua vuorollaan eikä jää nysväämään rotvallin reunalle.

Varovainen pitää tietenkin olla. Sen kymmenennen auton alle ei kannata jäädä. Ei kai kukaan täyspäinen luota sokeasti muihinkaan liikennesääntöihin, vaan seuraa aina tilannetta?

Mutta nämä peruskoulussa autokauhuisiksi pelotellut kanttikivellä seisoskelijat, he tuhoavat suojatiesäännön. He ovat ihan yhtä syyllisiä nykyiseen liikennetapaan kuin autoilijat, jotka eivät viitsi ruveta hidastelemaan ja odottelemaan, että nysvärit saisivat itsensä vuorollaan risteyksen yli.

Oikeasti hei. Jalankulkija on liikennesääntöjen mukaan kaupungissa kuningas. Sen mukaan mennään. Moottoritiet ovat autojen valtakuntaa, täällä kaduilla hallitsevat ihmiset.

Tags: , ,

« Older entries